Ärade minister! Arvoisat läsnäolijat! Ärade publik!
Vuosia sitten, jonkin runsasvaiheisen työviikon jälkeen kirjoitin runon, joka päättyi säkeisiin: ”Elämä on vuorovesi, älä sitä kaihda. Livet är tidvatten, sky det inte.” Kirjoitin runon vahvistukseksi, että mitään ei kannata pelätä, tuli eteen mitä tahansa.
Kun nousuveden aikana suuri aalto tulee ja uhkaa jättää alleen sen, mitä on rakennettu, sen jälkeen seuraa aina laskuvesi, jolloin tilanne rauhoittuu ja se mitä on mennyt rikki, voidaan korjata. Ja myrskyistä ja myllerryksistä huolimatta, kaiken aikaa se työ, mitä instituution tai yksilön tekemän pitää, jatkuu keskeytyksettä. Tästä Kotuksella on paljon kokemusta.
Elämä on vuorovesi, älä sitä kaihda. Livet är tidvatten, sky det inte.
Tänään, Kotuksen 50-vuotisjuhlassa, pysähdyn edessänne miettimään, mitä meiltä puuttuisi, jos Kotusta ei olisi. Meillä ei olisi Vanhan kirjasuomen sanakirjaa, Suomen murteiden sanakirjaa, laajoja etymologisia sanakirjoja eikä Kielitoimiston sanakirjaa, jota päivitetään jatkuvasti. Vi skulle inte ha någon Ordbok över Finlands svenska folkmål eller Stora finsk-svenska ordboken som ständigt uppdateras. Meillä ei olisi Karjalan kielen sanakirjaa, ei myöskään Suomi–somali-sanakirjaa, Suomi–kurmandži-sanakirjaa eikä Suomi–sorani-sanakirjaa. Ei olisi Suomi–viro-suursanakirjaa, joka on tehty yhteistyössä Eesti Keele Instituutin kanssa.
Ehkä joku voi nyt sanoa, että no, joku muu olisi ne tehnyt, mutta minun on vaikea keksiä tahoa, mikä ja missä se muu olisi. Mutta on ilo mainita se, että Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Svenska litteratursällsskapet i Finland ovat tulleet tukemaan Kotuksen suurten sanakirjahankkeiden edistämistä. Tämä tuki ansaitsee suuren kiitoksen. Detta stöd förtjänar ett stort tack.
Tämä tuki ansaitsee suuren kiitoksen. Detta stöd förtjänar ett stort tack.
Sanakirjatyö jos mikä on tiimityötä, Kotuksen sisällä ja myös muiden instituutioiden kanssa. Se on merkinnyt tiivistä yhteistyötä myös silloin, kun leksikografit ja it-asiantuntijat ovat vuosien varrella yhdessä miettineet sähköisiä ratkaisuja, joihin ei ole ollut ostettavissa mitään valmiita paketteja. Ja niinpä nyt on kaikilla halukkailla mahdollisuus päästä Kotuksen suurten sana-aineistojen äärelle, kun kaikki sanakirjat ovat maksutta käytössä omalta tai kirjaston koneelta. Institutet har omfattande ordarkiv och kan nu genom elektroniska ordböcker tillhandahålla information om ordens betydelse och användning till alla intresserade.
Jokainen voi saada apua myös omaan kirjoittamiseensa ja kieliratkaisuihinsa sekä nimistönsuunnitteluun Kielitoimiston ohjepankin, virkakielen ja nimistön ohjeistuksen ansiosta. Och detsamma gäller den svenska språkvården, som har nära kopplingar till den sverigesvenska språkvården. Samarbetet mellan de finska och svenska språkvårdarna i huset pågår hela tiden. Ja Kotuksen Kielitoimistossa on yhä joku oikea ihminen, joka vastaa puhelimessa kysymyksiin ja pohtii tekstien kohtia soittajan kanssa.
Jokainen voi saada apua myös omaan kirjoittamiseensa.
Kotuksessa on myös laajat ääniteaineistot, joista osa on vapaasti käytössä, osa luvanvaraisesti tutkijoille ja muille kiinnostuneille. Keskustelin äskettäin näyttelijä Heidi Heralan kanssa, joka esitti jokin aika sitten Rosa Liksomin teokseen perustuvaa Everstinna-näytelmää Helsingin kaupunginteatterissa. Hän kertoi valmistautuneensa muun muassa niin, että kuunteli Kotuksen Peräpohjan murteen nauhoja ja perehtyi siten murteen intonaatioon ja variantteihin. Ja onnistui esityksessä myös kielellisesti aivan erinomaisesti. Eikä hän ole ainoa näyttelijä, joka on kääntynyt nauhoitearkiston puoleen.
Vaikka Kotuksen työntekijöiden tehtävät koskevat nykyään suomea ja ruotsia, Kotuksen lautakunnissa käsitellään muidenkin kielten tilannetta: saamen kieliä, Suomen romanikieltä, viittomakieliä ja tästä vuodesta alkaen karjalan kieltä. Kussakin lautakunnassa on asianomaisten kielten tuntijoita ja tutkijoita, ja lautakuntien työ on erittäin tärkeää erityisesti kielipolitiikan näkökulmasta.
Kotuksesta on siis moneksi.
Kotuksesta on siis moneksi. Kun työn tulokset tarjotaan verkossa, kaikki kiinnostuneet pääsevät niiden äärelle. Tätä kaikkea saatavuutta ja saavutettavuutta ja yhteistyötä sanoisin demokratian toteutumiseksi kauniilla tavalla.
Kotus on kielten asialla. Onneksi kielten asialla ovat monet muutkin, kukin omassa työssään ja omalla tavallaan. Pistädyn hetkeksi laululyriikan parissa. Muusikko Ismo Alanko, Hassisen Koneen, Sielun Veljien ja nykyisen El Mosquito-yhtyeen voimahahmo, toi äskeisessä lehtihaastattelussa esille rakkaudenosoituksensa suomen kielelle. Lainaan tämän karheankauniin biisin sanoja: Puulla on juuret ja mulla on kieli. / Sen kannoilla ratkeilee riivattu kansa / kirveellä veistelee lausuntojansa / kun laareihin satelee kuraa.
Tulkitsen, että laulussa on historiallista näkökulmaa mutta myös jotain sellaista, jonka tunnistamme tässä ajassa. Ja että periksi ei anneta, vaikka laareihin satelee kuraa.
Jag gjorde ett försök att översätta den här låten till svenska, även om jag tror att svenskatalande i Finland lätt förstår dess budskap: Ett träd har rötter och jag har ett språk. / På dess spår stapplar ett plågat folk /
täljer sina uttalanden med yxa / när lårarna fylls av smuts.
Jos jotain pitäisi puolustaa niin kieltä.
Samassa haastattelussa Alanko toteaa, että ”kieli on minun kotimaani paljon enemmän kuin Suomen valtio, jota on aina välillä vähän vaikea kokea omaksi”. Jotenkin tunnistan tämän tunteen. Ja hän lisää: ”Jos jotain pitäisi puolustaa niin kieltä.”
Mikä sitten on kielen ja kielten paras puolustus? Se on niiden aktiivinen ja monipuolinen käyttäminen ja tämän käyttämisen mahdollistaminen. Viime vuosina on tehty useita strategioita, selvityksiä ja ohjelmia, joissa on esitetty viljalti ehdotuksia ja suosituksia eri tahoille.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa on paljon ehdotuksia myös saamen kielten aseman parantamisesta ja opetuksen järjestämisestä. Myös kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi etenee parhaillaan Kuurojen Liiton vetämänä. Karjalan kielen elvytysprogrammassa ja Romanikielen elvytysohjelmassa on niin ikään selväsanaisia ehdotuksia monille tahoille. Finlandssvenska teckenspråkets revitaliseringsprogram lyfter fram denna språkgrupps aktuella och brådskande behov.
Kansalliskielistrategia on tehty jo aikaa sitten ja päivitettykin, ja vuonna 2024 valmistui oikeusministeriön tilaama professori Tiina Onikki-Rantajääskön selvitys Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Suomen kielen asema on hyvä, mutta on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota esimerkiksi siihen, että digitaaliset palvelut olisivat laadukkaita ja että niissä hyödynnettäisiin selkokieltä, että koulutusjärjestelmä huolehtisi siitä, että valmistuvat voivat toimia asiantuntijoina suomeksi, että erikieliset suomalaiset saisivat sekä suomen kielen että oman kielen opetusta riittävästi ja että yksinomaisen englannin kielen käytön sijasta suositaan monikielistä koulutusta ja monikielisiä käytänteitä. Koska palveluiden kielestä on monenlaista satunnaista tietoa, tarvittaisiin kunnollinen sähköinen seurantajärjestelmä, jonka avulla saataisiin tietoa siitä, mikä on todellinen tilanne. Tässä muutamia esimerkkejä tämän ansiokkaan selvityksen suosituksista.
Puolustaessaan suomen kieltä Suomessa suomen kielen tutkijat eivät ole historian hämärissä huoneissa piileskeleviä nationalisteja.
Toivoakseni tämä selvitys osoittaa kaikille, että puolustaessaan suomen kieltä Suomessa suomen kielen tutkijat eivät ole historian hämärissä huoneissa piileskeleviä nationalisteja, vaan katsovat, kuten selvityksen tekijä, kielitilannetta realistisesti ja pragmaattisesti korostaen maan kielellistä kokonaisuutta ja kielten rinnakkainelon mahdollisuuksia eri yhteyksissä.
Näitä ohjelmia ja selvityksiä ei ole tarkoitettu makaamaan netin syövereihin, vaan niihin kaikkiin on syytä tarttua konkreettisin toimin. Vetoan maan korkeimpiin päättäjiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin, opetushallintoon, erilaisiin työpaikkoihin, Yleen, kuntiin ja kouluihin sekä kaikkiin yksilöihin, että kukin omalla tontillaan ja yhteistoimin tekisi vakavasti työtä näiden ehdotusten toteutumiseksi.
Palaan siihen runoon, jonka viimeisiä säkeitä siteerasin alussa. Olkoon se vaatimaton lahjani Kotukselle.
Ota käteen ne vuodet, päivät.
Olet läsnä, olen mukana.
Jokin särkyy ja tulee ehjäksi jälleen,
kun seuraava aurinko nousee.
Elämä on vuorovesi, älä sitä kaihda.
Ta åren, dagarna, i din hand.
Du är närvarande, jag är med.
Något går sönder och blir helt igen,
när nästa sol går upp.
Livet är tidvatten, sky det inte.
Toivon Kotuksen työntekijöille jatkuvasti voimaa ja rohkeutta tehdä työtä kielten puolesta ja lisätä tietoa kielten moninaisuudesta. Lämpimät onnittelut ja valoisaa tulevaisuutta Kotukselle! Jag vill skicka mina varmaste tankar till Språkinstitutets medarbetare och önska er ständig styrka och mod i ert viktiga arbete för språken och för att öka förståelsen för språkens mångfald.
Ja kaikille kielten käyttäjille tässä maassa toivon luottamusta siihen, että mitä monipuolisempi ja avoimempi Suomi on, sitä varmemmin säilymme kielellisesti hengissä ja sitä luontevampi on suhteemme toisiin kieliin. Me tarvitsemme monia kieliä, ja jokainen yksilö tarvitsee sitä ominta omaansa, olkoon se suomi tai jokin muu kieli.
Mitä monipuolisempi ja avoimempi Suomi on, sitä varmemmin säilymme kielellisesti hengissä.
Pirkko Nuolijärvi toimi Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016.