Maailma on iso ja jännittävä paikka, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Suunnilleen näin ajattelevat varmasti ne yrittäjät, jotka kehittelevät erilaisia pienempiä, rajatumpia maailmoja. Ravintolamaailma on iso ja jännittävä tuoksujen, värien ja äänien täyttämä aukio, jossa asiakas voi pyöriä, valita tusinasta ravintolasta mieleisensä ja kokea haluamansa makumaailman.
Missä menee maailman raja? Kuinka paljon kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä maailmalta vaaditaan? Mitä oli ennen maailmoja, mitä maailmojen jälkeen?
Suihkumaailma
Maailma on sanana iso. Sille pitää olla katetta. Kahden saunan saunamaailma on vähän kiikun kaakun: perinteisen saunan ja höyrysaunan välillä ei oikein voi pyöriä eikä ihmetellä, mutta kyllä siellä elämykselliset löylyt silti ottaa.
Saunojen ja suihkun välillä voi toki aina pyöriä. Lanseerataanko joku päivä suihkumaailma? Tuskinpa, ainakaan minä en kaipaa suihkuiltani mitään varsinaista kokemuksellisuutta. Allasmaailma täyttää helpommin kriteerit – kunhan altaita on nyt vähintään se kolme.
Maustemaailma
Ravintolamaailmakin vaatii mielestäni vähintään kolme ravintolaa. Ja ravintolan maustemaailmassa olisi parempi olla muutakin kuin sinappia ja ketsuppia. Jos nurkassa oleva leikkimaailma tai lastenmaailma on yhtä kuin muovipöytä, kasa aanelosia ja kourallinen liituja, niin tietty kyynisyys valtaa mielen.
Maailma kun ei saisi olla kovin kulahtanut (tarvitsemme pakoa tästä oikeasta maailmasta). Span hyvinvointimaailmasta on parempi löytyä jotain muuta kuin pelkkä kolikoilla toimiva hierontatuoli ja liikuntamaailmasta enemmän aktiviteetteja kuin hyppynaru. Herkkumaailma ei pitkälle pötki jäätelöpurkilla ja kinuskituubilla, eikä ostosmaailma voi olla yhtä kuin kippo magneetteja ja teline postikortteja.
Asiointimaailma
Mutta mitä ihmettä odotan wc-maailmalta? En ainakaan kolmea erilaista asiointivälinettä, keksin äkkiseltään vain kaksi. En myöskään odota jännittävää tuoksujen, värien ja äänien täyttämää kokemusta.
Tekeekö wc-maailmasta maailman siis lähinnä koko? Ei, kyllä tämä on maailmojen outolintu, eihän meillä ole jätemaailmojakaan vaan kaatopaikkoja.
Maailmapuistoja
Miksi maailmoja on kaikkialla? Onko maailma uusi puisto, vai onko maailmoistakin ajanut jo aika ohi? Ovatko vesipuistot keskimäärin yhtä väsähtäneitä kuin vesimaailmat, leikkipuistot yhtä nähty kuin leikkimaailmat? Vai ovatko puistot kestäneet aikaa paremmin? Sävy on kuulijan korvassa.
Ah, entä keitaat? Kumpi on enemmän fresh, ostosmaailma vai ostoskeidas? Ostoskeitaasta mieleen tulee nurkkaan kannettu muovipalmu, viihdekeitaasta kaikki muu mahdollinen muovinen. Siinä missä maailmojen olisi hyvä olla suurenmoisia, keitaiden olisi hyvä olla houkuttelevia.
Entä mitä odottaisin puistoilta, kun en puita enää ainakaan? Ainakin syytä ja tilaa käyskennellä ja kirmailla.
Maailmojen synty ja tuho
Maailma lupaa paljon, mutta voi silti koostua ketsupista ja sinapista. Maailma on isompi kuin maa, isompi kuin puisto, isompi kuin keidas. Samaa sylttyä se voi olla silti.
Leuka pystyyn ja kohti uusia tasoja. Kun maailma ei riitä, voitaisiin siirtyä vaikkapa versumeihin. Miltä kuulostaisi ostosversumi, ravintolaversumi tai mausteversumi? Koe uusi wc-versumi!
Raastemaailmasta sopii aloitella
Ja kun eksponentiaalisesti suurenevat alueet lopulta loppuvat, ehkä kuuluu poks ja palaamme takaisin pieniin ja nöyriin ilmauksiin. Maustepiste, leikkinurkka ja raastepöytä ovat taas kulman takana.
Vaikka kieltämättä raastemaailmassa, raastekeitaassa tai raasteversumissa olisi aika rouhea klangi.