Huhtikuisena päivänä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) saavutti surullinen viesti: professori Pauli Saukkonen oli menehtynyt. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi Kotuksen johtajana vuosina 1995–1998. Kotukselle keskeinen sanakirjatyö oli tullut hänelle tutuksi jo varhain, kun hän vuosina 1958–1962 työskenteli Sanakirjasäätiön stipendiaattina ja leksikografina.
Pauli sai elää pitkän elämän. Hän oli syntynyt 1933 Parikkalassa maanviljelijäperheeseen. Päästyään ylioppilaaksi Parikkalan yhteiskoulusta 1953 hän opiskeli ja väitteli tohtoriksi 1966 Helsingin yliopistossa. Väitöskirja Itämerensuomalaisten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa I–II oli ensimmäinen osoitus hänen kiinnostuksestaan vertailevaan kielitieteeseen. Pian väitöksen jälkeen hänet valittiin suomen kielen professoriksi Oulun yliopistoon, jossa hän toimi pitkään (1967–1995), ennen kuin siirtyi viimeisiksi työvuosikseen Kotukseen.
Oulun-vuosinaan Pauli Saukkonen oli aktiivinen suomen yleiskielen tutkija. Hän toimi aktiivisesti myös aineiston hankkimiseksi laitoksensa opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Näin syntyi Oulun korpus, jonka syntyä hän kuvaa teoksessa Oulun korpus: 1960-luvun suomen yleiskielen tutkimusmateriaali (1982) ja joka nykyään on saatavilla Kielipankissa. Se on ollut ja on edelleenkin lukuisten tutkimusten aineistolähteenä. Tunnetuimpia Pauli Saukkosen työn tuloksista lienevät Suomen kielen taajuussanasto (1979), Mistä tyyli syntyy? (1984) ja What is language synergetics? (toim. 1992). Viimeksi mainittu teos syntyi yhteistyöprojektissa Kotuksen ja Bochumin yliopiston kanssa. Projektissa tutkittiin kielen synergetiikkaa ja suomen kielen kvantitatiivista leksikologiaa.
Pauli Saukkosen aikana helmikuussa 1998 Kotus julkaisi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittisen ohjelman, joka oli ensimmäinen kielipoliittinen kannanotto ja joka avasi tietä myöhemmin julkaistaville kielipoliittisille ohjelmille. Saukkosen johdolla Kotuksessa vahvistettiin suomen kielen tutkimusta, kehitettiin aineistojen saatavuutta sekä perustettiin romanikielen ja viittomakielen lautakunnat. Kolmivuotisena Kotus-aikanaan Saukkonen kannusti moniin uusiin avauksiin, jotka sitten myöhemmin kantoivat hedelmää.
Saukkosen monipuolisuudesta osoituksena on myös hänen työskentelynsä ulkomaisissa yliopistoissa. Hän on työskennellyt tutkijana Viron tiedeakatemian Kielen ja kirjallisuuden instituutissa (vuonna 1964), stipendiaattina Lontoon yliopistossa (1982–1983) sekä suomen kielen ja Suomen kulttuurin vierailevana professorina Göttingenin yliopistossa (1983–1985). Lisäksi hän toimi ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunnassa (UKAN), ensin jäsenenä (1978–1983) ja myöhemmin puheenjohtajana (1996–1998).
Pauli Saukkonen ei jättänyt tutkimustyötä eläkkeellä ollessaankaan. Vuonna 2001 julkaistiin teos Maailman hahmottaminen teksteinä: tekstirakenteen ja tekstilajien teoriaa ja analyysia. Hän toteaa sen esipuheessa, että tekstintutkimusta on Suomessa harjoitettu liian vähän siihen nähden, miten ratkaiseva merkitys kaikenkaltaisilla teksteillä on yksilöille ja yhteisöille. Saukkonen oli aktiivisesti mukana myös vuonna 2012 ilmestyneen monitieteisen teoksen Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käsikirja tekemisessä. Saukkosen perustava työ suomalaisen tyylintutkimuksen, tekstilingvistiikan ja tekstilajitutkimuksen hyväksi on kestävää.
Pauli Saukkosen monipuolisuudesta ja laajasta kiinnostuneisuudesta kertoo sekin, että hän pohti myös populaatiogenetiikan, arkeologian ja kielten sukulaisuussuhteiden yhteensopivuutta teoksessaan Suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten alkuperäongelma (2006). Tällä teoksella hän osallistui ajoittain kiihkeäänkin keskusteluun, jossa eri tutkijat esittivät aihetta koskevia näkemyksiään. Tässä kuten monissa aikaisemmissa tutkimuksissa näkyi Saukkosen kiinnostus yhteistyöhön ja keskusteluun muiden tieteenalojen kanssa.
Eläkkeelle jäätyään Pauli Saukkonen vieraili mielellään Kotuksen tilaisuuksissa. Viimeisen kerran näimme hänet Kotuksen 50-vuotisjuhlassa Ritarihuoneella 3. maaliskuuta 2026. Emme arvanneet, että lähtö oli niin lähellä. Kunnioitamme Pauli Saukkosen muistoa ja otamme osaa hänen läheistensä suruun.
Kirjoittajista Leena Nissilä on Kotuksen nykyinen johtaja, Pirkko Nuolijärvi ja Ulla-Maija Forsberg ovat entisiä johtajia.
5.5.2026 lisätty tietoa Pauli Saukkosen toiminnasta ulkomailla.