Kun tekee töitä kieliviraston viestinnässä, alkaa jo noin tusinannen viestijävuoden kohdalla ymmärtää, että on asioita, jotka kiinnostavat toimittajia ja muuta kansaa erityisesti juuri tiettyinä ajanhetkinä. Täysin ymmärrettävää. Hyvä niin totta kai!

Alkuvuodesta kaivataan usein tietoa siitä, mistä kuukausien nimitykset oikein tulevat. Mikä on tammi- tammikuussa, entä helmi- helmikuussa? Kesän kynnyksellä monia alkavat mietityttää tunteita herättävät tai muuten tyyliltään kohosteiset paikannimet, häveliäisyyttäni jätän nyt tässä esimerkit mainitsematta. Viimeistään marraskuun loppuolella rupeavat kiinnostelemaan joulusanojen salat. Mistä tulee sana joulu, entä piltti tai pomeranssi?

Lumilyhty. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Lumilyhty. Kuva: Vesa Heikkinen.

Onneksi verkkopalveluistamme löytyy vastauksia mitä moninaisimpiin kysymyksiin, ja lisää tietoa pyritään saattamaan kaikin puolin saavutettavaan muotoon koko ajan. Kotus, melkein kaikkea kielestä!

Pyrimme vastaamaan huutoomme. Joskus vähän liukastelemme, räntä lentää ja saattaa tulla luntakin tupaan, mutta eteenpäin, sanoi viestijä umpihangessa.

Sanojen alkuperästä löydät tietoja Suomen etymologisesta sanakirjasta ja Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuiltamme. Toki näitä aiheita käsitellään myös monissa kolumneissamme ja muun muassa Kielikello-lehden jutuissa.

Paikannimistä kiinnostunut löytää runsaasti tietoa kotus.fi-haun avulla. Yksi vinkki parinkymmenen vuoden takaisesta jutusta: Terhi Ainiala on kirjoittanut Hiidenkivi-lehdessä hyvistä ja huonoista nimistä. Vanhat kielikolumnimme löydät Kolumniaarrearkusta. Kannattaa muistaa myös Nimiarkisto, jossa on noin 2,3 miljoonaa nimitietoa.

Lumisanoja joka niemeen, notkoon ja saarelmaan

Lumi-haun tulokset Sanakirjaportaalissa. Kuvakaappaus sivustolta.

Niin, se lumi, siitähän nyt piti puhua. Elämme aikoja, jolloin täällä Kotuksen viestinnässä pitää varautua jos nyt ei lumivyöryyn niin ainakin jonkinlaiseen hiutalointiin, siis kysymyksiin lumesta.

Tietoa totisesti on tarjolla. Jos etsii tietoja sanoista, kannattaa varmaan avata ensin sanakirjamme. Sanakirjaportaalin haku ulottuu laajalle verkkosanakirjoihimme. Esimerkiksi hakusanalla lumi tulee sanakirjoista 565 osumaa.

Mitähän mahtaa tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan lumihome, ja mitä se on ruotsiksi Suomi–ruotsi-suursanakirjan mukaan? Mikä on Suomen murteiden sanakirjan lumifluuki, Vanhan kirjasuomen sanakirjan lumikirppa, Karjalan kielen sanakirjan lumihötvelöine?

Entä miten Suomen etymologisessa sanakirjassa selitetään sanan lumipurmu taustaa? Mitä lumi mahtaakaan olla somaliksi, kurmandžiksi tai soraniksi? Katsotaan Kotuksen sanakirjoista!

Ensilumi tulee kuudelta – vai onko se sittenkin ensi lumi?

Heikki Harman laulussa ensilumi tulee kuudelta, ja mikäpä minä olen Hectorille vastaan väittämään. Monia, itseänikin, askarruttaa välillä, onko se sittenkin ensi lumi. Perinteinen kysymys siis: yhteen vai erilleen?

Hätä ei ole tämän näköinen. Kielitoimiston sanakirjan ensilumi-artikkelissa on huojentava merkintä, joka sulattaa epävarmuuden jään: (myös ←→) tarkoittaa sitä, että voit kirjoittaa joko ensilumi tai ensi lumi.

Nyt kun oikeinkirjoitussumu on ainakin hetkeksi hälvennyt, tartutaan vielä lopuksi lumen olomuotoihin ja lumen tekemisiin. Hector raportoi muinoin kovin koskettavasti, että lumi teki enkelin eteiseen – lumesta tosiaan on moneksi.

Rikas kielemme antaa mahtavasti vaihtoehtoja lumesta puhumiseen. Anneli Hännisen kolumnissa helmikuulta 2015 mainitaan monia esimerkkejä. Lumisadetta voi kuvata vaikkapa verbeillä haituilla, hidellä, hiukkoa, höytyillä, kaunehtia, kiituilla, kyvehtiä tai tuijailla. Nämä siis poimintoina murrearkistosta.

Ulla Takalan kirjoituksessa vuodelta 2006 puolestaan luetellaan aika liuta nimityksiä, joilla viitataan murteissamme kevyeen pakkaslumeen. Näitä ovat muun muassa auhtalumi, haverinsiite, höhölumi, hömylumi, höttöslumi, höytäkkä, iisakinsiite, kiituma, kylmänkide, nattura, pakkasenkauna, pakkasenvihat, sarvenkaapotin, sarvennuuha, uppura – ja vikilumi.

Löysimme siis vikilumen, mutta ”köpilunta” listassa ei ole eikä sitä löydy Kotuksen palveluista hakemallakaan, vaikka monenlaista lumiosaamista (snow-how) meillä onkin. Melkein kaikkea lumestakin löytyy. Mitään syytä lumiraivoon ei ole.

Ensilumi Upinlammella Sallassa ja osa Kielitoimiston sanakirjan ensilumi-artikkelia. Kuva: Vesa Heikkinen.

Vesa Heikkinen erityisasiantuntija, kotus.fi-sivuston päätoimittaja, hallinto- ja viestintäyksikkö
Katso profiili

Jaa