Risto Uusikoski työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa verkkotoimittajana ja verkkopalveluiden kehittämisen parissa. Hän on tutkinut tempuksen käsitettä ja murehtii aikaan liittyviä kysymyksiä myös vapaa-ajallaan.
Viisi asiaa listoista
Myönnä pois. Vähintään selailet tämän jutun loppuun asti, koska se on listamuodossa. Menet halpaan ja sisäistät vähintään tekstin pääpointit, sillä ne on nostettu väliotsikoihin. Pääsen pääsi sisään vähintään sen verran.
Tässä listassa kohdat on numeroitu siten, että numero yksi tulee viimeisenä. Se tarkoittaa sitä, että panokset kovenevat, sillä ykkönen on tärkein. Numerot tekevät puolet työstäni: seuraat mukana nähdäksesi, oletko samaa mieltä järjestyksestä ja varsinkin ykköspointista.
Ehkä suorastaan toivot että olemme samaa mieltä, koska silloin lista on toiminut viihdykkeenä kuten pitää: elokuvan lopussa sankari pelastaa maailman ja on muuttunut paremmaksi ihmiseksi – listan lopussa lukija virnuilee, nyökkäilee ja ajattelee niinpä, niin totta.
Listassa voi toki olla enemmän tai vähemmänkin kohtia kuin viisi. Siitä viis, tästä lähtee. Viisi asiaa, jotka sinun tulee tietää listamuotoisista nettijutuista.
5. Jokaisen kohdan pitää olla timanttinen
Lista ei siedä löysää. Jos asia on listan arvoinen, siitä löytyy vähintään listan verran timanttisia pointteja. Ja jos numero viisi on jo näin hyvä pointti, niin mitäköhän on vielä luvassa?
Jos aiheesta ei pysty paukuttamaan viittä kovaa faktaa, ei kannata paukuttaa ollenkaan. Silloin ei ole kova listakaveri, vaan on ehkä parempi kirjoittaa tavallinen artikkeli ja luottaa siihen, että lukija on yksi niistä seitsemästä netinkäyttäjästä, jolla on kärsivällisyyttä lukea koko juttu.
4. Aiheella ei ole väliä
Viisi asiaa, jotka sinun tulisi tietää maustekurkuista. Viisi asiaa, joita et tiennyt halvoista suodatinpusseista. Viisi asiaa, jotka minulla on taskussani. Viisi asiaa, jotka minun pitäisi ostaa tänään lähikaupasta.
Ei väliä, klikkaan kaikki auki. Lista on lupaus draamasta, eikä minulla ole parempaakaan tekemistä. Haluan päästä virnuilemaan ja nyökkäilemään.
3. Asenne on kaikki kaikessa
Risto on kova jätkä, kun sillä on pokkaa tehdä lista. Listan tekeminen on polleiden kavereiden hommaa, sillä lista pitää tehdä asenteella. Listasta pitää näkyä mielipide, listan tekijän pitää asettaa itsensä alttiiksi arvostelulle ja toisaalta luottaa itseensä: jos lista ei ole rohkea, voi yhtä hyvin siirtyä laatimaan ostoslistoja.
Listan tekeminen tarkoittaa, että kirjoittaja on penkonut esiin kaiken mitä pengottavissa on. Hän tuntee aihealueen ja on jäsentänyt kaiken siihen liittyvän mielessään. Hän tietää, mikä on tärkeää ja oleellista, ja hän ei epäröi arvottaa listan kohtia.
2. Numeroinnin suunta vaikuttaa listan sävyyn
Jos olo ei ole erityisen pollea, listan voi numeroida myös ykkösestä alkaen. Tällainen lista ei ole niinkään trilleri kuin luontodokumentti. Se on asiallinen ja rauhallinen, mutta ei piiruakaan vähemmän asiantunteva – päinvastoin.
Ykkösestä alkava lista luottaa omaan painavuuteensa. Sitä lukiessa ei ehkä tule laitettua poppareita tulemaan, mutta listan lopussa on mukavan pörröinen olo: näiden pointtien avulla uskallan tehdä asuntokaupat tai valita minulle sopivan pelikonsolin.
1. Listat voivat olla hyödyllisiä
Kaikki artikkelit eivät sovi listamuotoon, mutta monessa tapauksessa listat ovat erittäin hyödyllisiä. Listoja on helppo lukea ja tärkeimmät pointit sisäistää nopeasti. Esimerkiksi auto- tai asuntokauppoja suunnitteleva voi avata useamman listamuotoisen artikkelin erillisiin välilehtiin ja saada nopeasti hyvän käsityksen siitä, mistä kaikesta hänen tulee olla tietoinen.
Listat pilkkovat suuret ja pelottavatkin asiat hallittaviin kokonaisuuksiin. Voi olla helpompaa ottaa ensikosketus asiaan listan avulla. Kun alkupaniikki on väistynyt, omaa tietämystä on helpompi syventää.
Listojen avulla voidaan esittää ohjeita tai tarkistettavien asioiden luetteloita. Listojen äärellä ei eksy, eikä niitä lukiessa tarvitse tehdä omia ranskalaisten viivojen listoja. Listat ovat nastoja!
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele