
Suomessa käydään aika ajoin vilkasta Nato-keskustelua eli keskustelua Pohjois-Atlantin puolustusliitosta (engl. North Atlantic Treaty Organization). Puhuimme vuosikymmeniä muun muassa Nato-optiosta. Nato on pysynyt puheenaiheena senkin jälkeen, kun Suomesta tuli liiton jäsen huhtikuussa 2023.
Viime aikoina Nato-keskustelu on saanut uusiakin sävyjä, kun on puitu Yhdysvaltain suhtautumista puolustusliittoon. Yhä useammin otsikoihin nousee ilmaus eurooppalainen Nato. Toisinaan Nato-keskusteluissa muistutetaan vitsikkäästi myös pienellä kirjoitetun naton merkityksistä.
Haukka, härdelli ja hötkyilijä
Nato-keskustelu on aikojen saatossa tuottanut paljon Nato-alkuisia uudissanoja. Kotuksessa kerätään systemaattisesti uusia sanoja ja vanhojen sanojen uudenlaisia käyttötapoja tietokantaan. Tietokantaa käytetään erityisesti sanakirjatyön sekä kielenhuollon ja kielentutkimuksen tarpeisiin.
Tietokantaan ovat päätyneet muun muassa nämä Nato-alkuiset sanat: Nato-ovi, Nato-haukka, Nato-härdelli, Nato-hötkyilijä, Nato-johtaja, Nato-kaappi, Nato-kiima, NATO-liittolainen, Nato-linja, Nato-linjaus ja Nato-järvi. Monet Nato-sanat ovatkin värikkäitä kielikuvia.
Helsingin Sanomista on poimittu huhtikuussa 2015 tämä esimerkki:
Nato-haukat ovat hyökänneet kimppuuni, väittää europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) blogikirjoituksessaan.
Karjalaisessa puolestaan oli maaliskuussa 2014 tällainen otsikko:
Kansanedustaja Wallin tuli ulos Nato-kaapista.

Harmaasta ajasta Nato-aikaan
Toukokuussa 2022 Kotus valitsi kuukauden sanaksi ilmauksen harmaa aika. Sillä viitataan Nato-jäsenhakemuksen jättämistä seuraavaan aikaan, jolloin hakijamaa on vielä omillaan. Sotilasliiton virallisten turvatakuiden piiriin pääsee vasta sen jälkeen, kun kaikki Nato-maat ovat hyväksyneet uuden jäsenen joukkoonsa. Kuukauden sanan valintaa taustoitettiin muun muassa näin:
Harmaa aika herättää suomalaisissa levottomuutta. Putinin vastenmielisyys Natoa kohtaan tunnetaan, joten nyt moni miettii, millaisia vastatoimia Suomen liittoutumisaikeesta seuraa. Epävarmuutta lisää sekin, ettei harmaan ajan pituudesta ole tarkkaa tietoa.
Kesäkuussa 2022 Aino Piehl tarttui keskusteluun Suomen Nato-jäsenyydestä tähän tapaan:
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on nostanut esiin myös kielikysymyksiä. Kiihkeimmin on keskusteltu siitä, millä sanalla Natoa pitäisi luonnehtia: onko se puolustusliitto vai sotilasliitto? Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan jäsenyyden kannattajat ovat mieluummin puhuneet puolustusliitosta. Esimerkiksi Ylen Politiikkaradiossa 11. toukokuuta kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) piti Kimmo Kiljusen (sd.) sananvalintaa tarkoitushakuisena, kun tämä käytti nimitystä sotilasliitto.
Nato-jäsenyys näkyi jo vuonna 2023 kielenkäytössä. Kotuksen vuoden sanapoimintoihin päätyi muun muassa sana Nato-suksi:
Nato-suksi uudenlainen umpihankisuksi, jollaisia Naton hankintavirasto on tilannut suomalaiselta suksiyritykseltä Suomen armeijalle
Jäsenyys merkitsi myös tarvetta kehittää uudenlaista sanastoa. Alkuvuodesta 2024 uutisoitiin Nato-sanasto valmistumisesta. Sanastossa oli tuolloin noin 220 käsitettä. Sanasto sisältää englannin-, suomen- ja ruotsinkielisten termien lisäksi määritelmät. Sanastossa on muun muassa Naton organisaatiorakenteen nimikkeitä ja henkilönimikkeitä sekä Naton ydintehtäviin, toimijoihin, toimintaympäristöön, puolustussuunnitteluun ja asevalvontaan liittyviä käsitteitä ja sopimusten nimiä.

Nato tai NATO
Naton oikeinkirjoitus aiheuttaa toisinaan päänvaivaa ja herättää kysymyksiä. Apu löytyy Kielitoimiston ohjepankista.
Naton voi kirjoittaa kahdella tavalla: Nato ja NATO. Ohje kuuluu näin: Jos kyseessä on erisnimestä muodostettu sanana luettava lyhenne, kirjoitetaan alkukirjain aina isolla; vaihtoehtona on kirjoittaa koko lyhenne isoin kirjaimin.
Lyhennesanoja taivutetaan kuin mitä tahansa sanoja. Voidaan siis kirjoittaa Natoon ja Natossa.
Vanha nato ja muita sukulaissuhteita
Nato-keskustelussa puhutaan jonkinlaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta sukulaisuudesta. On hauska yhteensattuma, että nato on vanhastaan aviomiehen sisarta tarkoittava sana. Nato kuuluu suomen kielen vanhimpaan sanastokerrostumaan.
Moni muukin sukulaisuussuhteita merkitsevä vanha sana tuntuu jääneen unholaan. Kyty-sanaa on käytetty ainakin Kantelettaressa aviomiehen veljestä. Käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo. Lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies.
Murteissa on puhuttu myös kälyksistä ja nadoksista. Sukulaisuutta ilmaisevia sanoja käytetään monenlaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Lapinjärvellä on sanottu näin: ”kyty kyntää kytkyttää, nato haukkuu natkuttaa”.

Vinkin aiempi versio ”Tuliko kiimainen kyty jo ulos Nato-kaapista?” julkaistiin 14.1.2022.