1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Lukeminen alkoi kolmevuotiaana, ja Aku Ankka tarjosi perussivistyksen. Teinivuosina kielellisestä kasvatuksesta huolehtivat muun muassa Veikko Huovinen ja Juice Leskinen.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Etymologia on loputtoman mielenkiintoista niin suomessa kuin muissakin kielissä.
Tyttären muutto Raumalle on avannut uusia ulottuvuuksia suomen kieleen – vai giäleen?
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Tykkään leikitellä sanoilla ja viestittelen eri ihmisten kanssa eri tavoin. Tyttären muutto Raumalle on avannut uusia ulottuvuuksia suomen kieleen – vai giäleen? BirdLife Suomen lintujen nimistötoimikunnassa saamme pohtia parhaita mahdollisia nimiä uusille lajeille ja korjailla vanhoja nimiä.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Ainahan se maisema on kiinnostava. Myös muutokset, vaikka olenkin taipuvainen konservatiivisuuteen enkä pidä eskalaation narratiivin reflektoinnista.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Opetin yliopistossa matematiikkaa ja tilastotiedettä 40 vuotta. Pidin kunnia-asiana kirjoittaa mahdollisimman hyvin ja pyrin myös puhumaan selkeästi ja, jos mahdollista, humoristisestikin. En innostunut ajatuksista siirtyä kokonaan englanninkieliseen opetukseen. Olisin siitä selvinnyt, mutta en ikipäivänä olisi kyennyt lähellekään samaa ilmeikkyyttä kuin äidinkielellä opettaessa.
Lintuja nimetessämme ymmärrämme olevamme paitsi luonnon myös suomalaisen kulttuurin asialla. Äskettäin julkaistussa uudessa sanastossa on toista tuhatta uutta sanaa kieleemme! Osuvilla nimillä pyrimme myös edistämään suomenkielisten nimien käyttöä.
Keskustelu on yleensä hyvästä, kunhan ollaan ihmisiksi.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Keskustelu on yleensä hyvästä, kunhan ollaan ihmisiksi. Olisiko kieli esillä jopa enemmän kuin ennen? En osaa huolestua suomen kielen katoamisesta, minusta äidinkieleni voi oikein hyvin.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Parasta ovat oivalliset kiteytykset, sutkaukset ja sanaleikit, murteiden kirjo. Kielen tylsistymistä ja epäselviä ilmaisuja vastaan kannattaa taistella.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Varmaan jotain esseen ja pakinan välimaastosta. Populaaritieteellinen kirjoittaminen on nykyisin omaa tekemistä lähinnä.
Laiva-aiheista eeposta sopisi tavailla kookospalmujen katveessa.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Kyseisen alueen parhaan lintuoppaan! Jos on rajattava kaunokirjallisuuteen, niin olisiko se Alastalon salissa vihdoin luettava? Laiva-aiheista eeposta sopisi tavailla kookospalmujen katveessa.
10. Mitä muuta haluat sanoa lukijoille näin kotimaisten kielten teemavuonna?
Luetaan, kirjoitetaan, kuunnellaan äidinkielistä musiikkia.
Harri Högmander on BirdLife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja. Jyväskylän yliopistossa tilastotieteen lehtorina työskennellyt Högmander on toiminut aktiivisesti lintuharrastuksen ja -tutkimuksen parissa yli 40 vuoden ajan.
Toimitus: Vesa Heikkinen
Kirjoitus on osa kotimaisten kielten teemavuoden julkaisuja. Kotimaisten kielten keskus haastattelee vuonna 2026 merkittäviä kotimaisten kielten edistäjiä sekä yhteiskunnallisia keskustelijoita 10 kysymystä kielestä ‑sarjaan.