Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) yhteydessä toimiva suomen kielen lautakunta kokoontui 26. syyskuuta. Kokouksen asialistalla oli aiheita kielenkäytön eri tasoilta: tutkimustuloksia Kelan tekstityöstä, joukoittain-tyyppisten sanojen tarkastelua sekä kielten käyttöalojen seurannan pohdintaa.

Kielen asiantuntijat mukaan työryhmiin

Virkakielen asiantuntija Ulla Tiililä esitteli Kelan ja Kotuksen yhteistyönä laadittua raporttia Kelan hylkäävistä sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkepäätöksistä. Tiililä totesi, että viranomaistyö on pääasiassa tekstien tekemistä. Pyrkimyksissä kehittää päätöksentekoa huomio on ollut usein yksilötaidoissa tai lainsäädännössä. Niiden välissä ovat kuitenkin työkäytännöt ja ‑kulttuurit, olosuhteet ja välineet, joiden puutteet voivat haitata esimerkiksi selkeiden tekstien tuottamista.

Tekstien ymmärrettävyyden parantaminen edellyttää huomion kiinnittämistä myös arkiseen ympäristöön, esimerkiksi tietojärjestelmiin, jossa tekstejä kirjoitetaan. Tärkeää olisi ensinnäkin kuulla tekstien tuottamisessa keskeisten järjestelmien käyttäjiä ja toiseksi hyödyntää myös kielen ammattilaisten osaamista työkäytäntöjen kehittämisessä. Tiililän mukaan esimerkiksi sosiaaliturvan toimeenpano tulisi kaikkiaan ymmärtää moniammatilliseksi ja teknisistä ratkaisuista riippuvaiseksi kieli- ja tekstityöksi.

Lautakunnan keskustelussa nousi esiin huoli siitä, miten viranomaisasioinnissa koetut kielelliset vaikeudet vaikuttavat kansalaisten kokemukseen oikeusvaltiosta. Lautakunta piti epäkohtana sitä, että eri organisaatioissa ja muun muassa lakien valmistelussa kielen asiantuntijoita ei useinkaan oteta mukaan työryhmiin, vaikka haluttaisiin esimerkiksi parantaa päätösten selkeyttä tai tehtäisiin muuten kieleen liittyvää työtä.

Adverbeja ja esiselvityksiä

Kokouksessa tarkasteltiin myös joukoittain-tyyppisiä adverbeja Virittäjä-lehdessä julkaistun kirjoituksen pohjalta. Jotkin norminvastaiset muodot, kuten ”jaksottain” ja ”viikottain” (vertaa: jaksoittain ja viikoittain), ovat kielenkäytössä melko tavallisia. Aiheesta käytiin keskustelua ja todettiin, että nykyisellään kirjoitustavan voi tarvittaessa varmistaa Kielitoimiston sanakirjasta tai Kielitoimiston ohjepankista.

Lopuksi keskusteltiin Matti Räsäsen tekemästä kielten käyttöalojen seurantaa koskevasta esiselvityksestä. Järjestelmällisen seurannan avulla saataisiin tietoa muun muassa siitä, kaventaako englannin kieli suomen käyttöalaa, sekä siitä, millaisissa yhteyksissä vähemmistökieliä käytetään. Kokouksessa todettiin, että seurannan tulisi olla säännöllistä ja pysyvää toimintaa ja että Kotus olisi sille siksi luonteva toteuttamispaikka. Toistaiseksi resursseja kielten käyttöalojen seurannalle ei kuitenkaan ole saatu.

7.10.2025: Kuvatekstiin lisätty tieto siitä, että kuvasta puuttuu lautakunnan jäsen Jarmo Jantunen.

Jaa