Pilkku ei punakynäisestä maineestaan huolimatta, tai juuri sen takia, ole ollut vielä kielenhuoltovinkin aiheena. Asia on nyt korjattu! Tässä vinkissä tarkastellaan pilkun käyttöä lauseenvastikkeiden yhteydessä.

Mutta mikä olikaan lauseenvastike? Kielitoimiston ohjepankissa lauseenvastike selitetään näin: ”Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sivulausetta, mutta jonka verbi on erityisessä kangistuneessa muodossa.”

Luettuasi kirjan voimme jutella. ~ Kun olet lukenut kirjan, voimme jutella.

Kuulin, että hän tulee. ~ Kuulin hänen tulevan.

Kielenhuollon suosituksen mukaan lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla, olipa se virkkeen alussa tai lopussa:

Soitettuaan kielineuvontaan opettaja osasi vastata oppilaan kysymykseen.

Mitä meidän tulee tietää voidaksemme liikkua jäällä turvallisesti?

Yllä virke "Luettuasi johdannon ja ohjeet, vastaa kaikkiin kysymyksiin" sekä rasti pilkun päällä. Alla sama virke ilman pilkkua.

Hieman samantyyppisiä rakenteita muodostetaan ilman-sanan sekä tekemällä-muodon avulla. Myöskään niitä ei eroteta muusta virkkeestä pilkulla:

Ilman virastoelämän oppeja minulla ei olisi mitään käsitystä Excelistä.

Lisäämällä täytteeksi sekä hilloa että mantelimassaa sinun ei tarvitse valita.

Esimerkiksi englannin kielessä monet lauseenvastikkeita vastaavat rakenteet erotetaan muusta virkkeestä pilkulla (kuten feeling tired, they went to bed). ”Pilkkusäännöt ovat kielikohtaisia sopimuksia”, todetaankin Kielitoimiston ohjepankissa.

Jaa