Kielitoimiston ohjepankissa on aimo paketti yhdyssanoja käsitteleviä ohjeita. Kokonaisuuteen ”Yhdyssana vai ei?” sisältyy kaikkiaan 15 ohjetta, lisäksi aihetta käsitellään esimerkiksi yhdysviivaohjeissa. Tässä vinkissä tarkastellaan genetiivialkuisia tapauksia.

Kun ilmauksen alkuosa on ‑n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. kuulan) ja kokonaisuudella on kiteytynyt, termimäinen merkitys, on yleensä kyse yhdyssanasta:

kuulantyöntö
kielenhuolto
luokanopettaja

Sen sijaan jos alkuosalla on luonnehtiva tai täsmentävä määrite, sanat kirjoitetaan erilleen:

vihreän kuulan työntö
suomen kielen huolto
kolmannen luokan opettaja

Usein genetiivialkuisten ilmausten tapauksessa sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä väljemmin: makeanhimo ~ makean himo.

Teksti "kuulantyöntö" ja "vihreän kuulan työntö" sekä vihreää kuulaa työntävä hahmo ja avonainen suu.

Kielitoimiston ohjepankin lisäksi yhdyssanakysymyksiin löytyy apua muun muassa Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirja kertoo esimerkiksi sen, että kieltenopetus-tyyppiset genetiivialkuiset ja ‑opetus-loppuiset sanat voi kirjoittaa niin yhdyssanaksi kuin sanaliitoksi. Pulmatilanteissa palvelee myös Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta.

Fazerin käyttämä tuotenimi on Vihreitä kuulia, mutta kansan suussa ja näppäimistöllä puhutaan usein tuttavallisesti vihreästä kuulasta eri muodoissaan. Tuotenimien kirjoittamisesta on Kielitoimiston ohjepankissa oma ohjeensa.

Tuotenimet (Kielitoimiston ohjepankki)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Jaa