Pääsiäisen aikoihin niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa seurattiin historiallista Artemis II -kuulentoa, joka matkasi Kuun pimeälle puolelle ja samalla kauemmas kuin yksikään aiemmista miehitetyistä avaruuslennoista. Myös miehistön kokoonpano oli poikkeuksellinen: tyypillisten kolmen valkoisen miehen sijaan kuulennolla oli nyt ensi kertaa neljä astronauttia, joista yksi oli vieläpä nainen ja toinen tummaihoinen.
Ennätyslennolta saatiin uutta tutkimustietoa sekä ennennäkemättömiä kuvia lähiavaruudestamme. Lumoavimpia astronauttien tallentamia ilmiöitä oli niin sanottu maannousu, Maan lipuminen ”taivaalle” eli näkyviin Kuun takaa. Harvinaista ilmausta ei ole hakusanana Kielitoimiston sanakirjassa, mutta sen muodostustapa ja merkitys ovat linjassa paitsi tutun auringonnousun myös kuunnousun kanssa.
Sähköisiä lehtiarkistoja myllätessään huomaa, että maannousua on toisinaan käytetty viittaamaan erääseen maaperän tapahtumaan. Täksi geologian termiksi on kuitenkin tosiasiassa vakiintunut hieman samankuuloinen maankohoaminen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan maankohoaminen tarkoittaa maankuoren hidasta nousua, joka voi muun muassa siirtää rantaviivaa merelle päin. – Avaruudessa Maa siis nousee, mutta maankamaralla maa kohoaa.
Kotimaisten kielten keskus valitsee kuukauden sanaksi jonkin uudissanan tai vanhemman sanan, joka on ollut erityisen ajankohtainen. Kuukauden sanaksi valitseminen ei tarkoita esimerkiksi sanan ”hyväksymistä” yleiskieleen tai sen käytön suosittamista. Kuukauden sana on valittu vuodesta 2011 alkaen.