Karjalan kielen lautakunnan kannanotto toukokuussa 2026
Karjalan kielen lainsäädännöllinen asema ja julkinen tuki hallitusohjelmaan.
Karjala on ympäri Suomea puhuttu perintö- ja vähemmistökieli, jonka tuki on muihin Suomessa puhuttuihin kotoperäisiin vähemmistö- ja uhanalaisiin kieliin verrattuna riittämätön. Karjalan kieltä ei saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen tavoin mainita perustuslaissa tai opetusta ja tiedonvälitystä koskevassa lainsäädännössä. Karjalalla ei myöskään ole omaa kielilakia tai kielen elvyttämisestä vakituisesti vastaavaa toimielintä.
Lainsäädännöllisen tuen puute rajoittaa muun muassa karjalan kielen kouluopetuksen järjestämistä ja kielen tarkoituksenmukaista elvyttämistä ja kehittämistä. Se on osaltaan pitänyt karjalan kieltä piilossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Karjalankielisten kohdalla eivät myöskään toteudu Euroopan neuvoston kieliperuskirjassa ja Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskevassa puitesopimuksessa esiin tuodut periaatteet oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä syrjimättömyyteen niiden vuoksi.
Karjalan kielen asemaa kehitetään
Tuoreimpien arvioiden mukaan karjalaa puhuu Suomessa päivittäin noin 5 000 ihmistä ja osaa sujuvasti 11 000. Kaikkien kieltä ymmärtävien määräksi on arvioitu 30 000. Nuorten puhujien aktiivisuus on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Karjalan kieltä elvytetään ja kehitetään. 2000-luvulla tätä työtä on tehty Itä-Suomen yliopistossa ensin erillisrahoitetun hankkeen ja myöhemmin kansallisen erityistehtävän puitteissa, sekä monissa karjalaisyhteisöissä.
Viime vuosien positiivinen kehitys osoittaa julkisen tuen tarpeen. Vuonna 2022 karjala mainittiin valtioneuvoston Kielipoliittisessa ohjelmassa, ja vuonna 2025 julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksessa vuonna 2023–2025 toimineen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän ja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen laatima karjalan kielen elvytysohjelma.
Elvytysohjelmassa annetaan 23 toimenpide-esitystä, jotka muodostavat pohjan karjalan pitkäjänteiselle kehitystyölle ja ajantasaisena pitämiselle edellyttäen, että niiden toimeenpanoa tuetaan. Esitysten mukaisesti on perustettu karjalan kielen lautakunta ja saatu säätiörahoitusta karjalan kielen verkkosanakirjan kehittämiseen. Esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoisia, vaan myös muiden toimenpiteiden valmistelu on syytä aloittaa välittömästi ja elvytysohjelman toteuttaminen sisällyttää tulevaan hallitusohjelmaan.
Yhteiset suuntaviivat karjalan tukemiseksi ja elvyttämiseksi
Karjalan kielen aseman vahvistamiseksi tulee kielen kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen tuki nostaa samalle tasolle muiden kotoperäisten vähemmistökielten kanssa nyt, kun karjalalla vielä on aktiivinen ja motivoitunut puhujayhteisö. Tavoitteet kielen elvyttämiseksi ja sen tuen kehittämiseksi tulee sisällyttää tulevaan hallitusohjelmaan.
Käytännön kielityölle Itä-Suomen yliopistossa on varattava riittävä rahoitus. Käytännön kielityön lisäksi avainasemassa on karjalan kielen elvytysohjelma, jonka toteutumista seuraa karjalan kielen lautakunta (Kotus). Elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti tulee kehittää karjalan kielen oppimista ja käyttöä tukevia rakenteita varhaiskasvatuksesta lähtien, mistä vastuu on julkisella vallalla. Ohjelman kiireellisimpiä tavoitteita ovat karjalan oma kielilaki, karjalan lisääminen opetusta ja tiedonvälitystä koskevaan lainsäädäntöön, kielenopetuksen kehittäminen sekä karjalan elvytystoimia tulevaisuudessa koordinoivan julkisoikeudellisen laitoksen perustaminen tai perustamisen valmistelu.