Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti luovutettiin valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle 4. joulukuuta. Yli 700-sivuisen raportin valmistelu perustuu saamelaisten kuulemiseen.
Raportin mukaan saamelaisten oikeuksia on loukattu Suomessa monin tavoin. Syrjintä oli pitkään vallitseva käytäntö. Käytännössä tämä tarkoitti muun muassa saamen kielten käytön kieltoa kouluissa.
Suomalaistaminen oli vallitseva käytäntö
Totuus- ja sovintokomission puheenjohtajan Hannele Pokan mukaan suomalaistaminen on ollut vallitseva käytäntö. Laissa ei ole Pokan mukaan säädetty, että saamea ei saisi kouluissa käyttää. Mutta käyttökielto oli arkipäivää ja johti monen kohdalla äidinkielen menettämiseen.
Raportissa nostetaan esille oikeus opetukseen. Koska saamelaisista yhä useampi asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, tulisi saamelaisten subjektiivinen oikeus saamen kielen opetukseen ja saamenkieliseen opetukseen ulottaa kaikkialle Suomeen. Siten voitaisiin turvata äidinkielen taidon siirtyminen myös tuleville sukupolville.
Kaikkiaan raportissa on 68 toimenpide-ehdotusta saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Raportti on pohja, jolle voidaan rakentaa yhdenvertaista tulevaisuutta, totesi totuus- ja sovintokomission pääsihteeri Ulla Aikio-Puoskari puheenvuorossaan.
Vääryydet korjattava, kohti sovintoa
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä arvioi, että totuus- ja sovintokomission raportti tuo esille monenlaisia vääryyksiä, joita saamelaiset ovat Suomessa joutuneet kokemaan. Raportin esittelytilaisuuteen osallistuneen Nissilän mukaan nämä vääryydet on syytä tunnustaa ja korjata.
”Raportti on erittäin merkittävä askel. Sen avulla toivottavasti käynnistyy laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten saamelaisia on kohdeltu.”
Nissilä muistuttaa, että vuotta 2026 vietetään kotimaisten kielten teemavuotena. Teemavuosi antaa saamelaisten kohteluun liittyvälle pohdinnalle oivan tilaisuuden.