Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) neuvottelukunnan toiminta lakkaa, kun Kotus yhdistyy vuoden 2026 alussa Opetushallitukseen. Neuvottelukunta kokoontui viimeiseen kokoukseensa torstaina 11. joulukuuta 2025.

Neuvottelukunta on toiminut kolmivuotisissa kokoonpanoissa vuoteen 2025 saakka. Neuvottelukunta on ollut keskusteleva, Kotuksen työtä tukeva toimielin. Sen tehtävä on ollut käsitellä viraston toiminnan kehittämistä ja edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Jäsenet ovat edustaneet Kotuksen keskeisiä yhteistyötahoja muun muassa median, opetuksen, tutkimuksen, kieliaineistojen hallinnan, kielellisten oikeuksien ja kulttuurin toimialoilta.

Tunnelmia Kotimaisten kielten keskuksen neuvottelukunnan viimeisen kokouksen jälkeen 11. joulukuuta 2025. Vasemmalta oikealle takana Lotta Jalava (neuvottelukunnan sihteeri), Riho Grünthal, Heidi Träff, Minna Asikainen, Henna Leskelä (henkilökunnan edustaja), Krister Lindén, ja edessä Leena Nissilä (Kotimaisten kielten keskuksen johtaja), Mona Forsskåhl (neuvottelukunnan puheenjohtaja) ja Marjo Vesalainen. Kuva: Sakari Korpikallio, Kotus.

”Pitkäjänteinen työ kannattaa”

Neuvottelukunta on viime vuosina keskustellut Kotuksen strategian ja sen toimeenpanon suuntaamisessa ja tarjonnut laajempaa perspektiiviä Kotuksen kehittämishankkeisiin. Vuosina 2023–2025 neuvottelukunnassa on käsitelty muun muassa kieliteknologian ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksista Kotuksen kielityössä, Kotuksen sanakirjatyön kehitysnäkymiä, säädöskielen ymmärtämistä ja Kotuksen asiakaspalveluprosessien sujuvoittamista. Kielipoliittisesta tilanteesta on keskusteltu säännöllisesti sekä kansalliskielten että Suomen kotoperäisten vähemmistökielten näkökulmasta.

Kotuksen johtaja Leena Nissilän mukaan neuvottelukunnan rooli on ollut merkittävä. ”Yhdessä neuvottelukunnan kanssa ollut hyvä luoda katsaus menneeseen ja tulevaan, arvioida toimintaa kokonaisuutena ja saada siitä palautetta ja ajatuksia monipuolisesti ja eri näkökulmista.”

Neuvottelukunnan varapuheenjohtajana viimeisellä kaudella toiminut Helsingin yliopiston professori Riho Grünthal kuvaa neuvottelukuntalaisten näkökulmaa Kotuksen kielityön seuraamiseen ja sen kehittämisen antoisaksi tehtäväksi. ”Kotuksen perustehtävien ja niiden tulosten seuraaminen osoittaa, että pitkäjänteinen työ kannattaa ja kielityön ylisukupolvinen vaikutus näkyy yhteiskunnassa.”

”Kotuksessa on tehty asioita oikein”

Vuosien 2023–2025 aikana neuvottelukunta on seurannut Kotuksen matkaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastojen muutoshankkeessa, jonka tuloksena Kotus siirtyy osaksi Opetushallitusta. Viimeisessä kokouksessa keskusteltiin muun muassa käytännön valmistelutyöstä, jota kotuslaiset ovat tehneet yhteistyössä Opetushallituksen henkilöstön kanssa.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ammattikorkeakoulu Arcadan rehtori Mona Forsskåhl antoi Kotukselle koko neuvottelukunnan puolesta tunnustusta siitä, miten sisältötyötä ja muutoksen valmistelua on pystytty tekemään rinnakkain. ”Muutoksen keskellä erityisesti henkilöstöbarometrin osoittama korkea työtyytyväisyys on suorastaan uskomaton ja kertoo siitä, että Kotuksessa on tehty asioita oikein”, Forsskåhl totesi. Hän lupasi neuvottelukunnan jäsenten seuraavan ja tukevan Kotusta sen työssä jatkossakin.

Hyvä työ näkyy myös ulospäin. Neuvottelukunnan jäsen, Ylen uutisten ja urheilun sisältöpäällikkö Minna Asikainen mainitsi kokouksessa pitävänsä Kotuksen tavasta viestiä kieliasioista. Kotus onkin aktiivisesti pyrkinyt parantamaan viestintäänsä, ja neuvottelukunta on ollut siinäkin työssä vuosien saatossa tärkeä taustatuki.

Vaikka Kotuksen oman neuvottelukunnan olemassaolo lakkaa vuoden 2026 alusta, yhteys sidosryhmiin säilyy muunlaisten rakenteiden ja toimintatapojen kautta. Myös Kotuksen kielilautakuntien toiminta ja muu kielityö jatkuu entiseen tapaan.

Toimitus: Lotta Jalava

Jaa