Tasavallan presidentti vahvisti 4. heinäkuuta 2025 lakikokonaisuuden, jolla pannaan toimeen Sivistyshallinto 2030 -uudistushanke. Tavoitteena on selkeyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastorakennetta, keventää päällekkäistä hallintoa ja vahvistaa virastojen tuloksellista ohjausta.
Yksi osa uudistusta on Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) tulo osaksi Opetushallitusta vuoden 2026 alusta. Kotus on pitänyt uudistuksessa tärkeänä tavoitetta pyrkiä keventämään virastojen päällekkäistä hallintoa. Näin turvataan virastojen ydintehtävien hoito laadukkaasti ja vaikuttavasti.
Taustalla avoin ja perusteellinen valmistelu
Virastorakenteen muutokseen tähdännyt valmistelu käynnistyi syksyllä 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän ohjausryhmän laatimana valmistui lokakuussa 2022 raportti Sivistyshallinto 2030, jossa esitellään hallinnonalan visio. Lähtökohtana on, että kyetäkseen hoitamaan laajat tehtävät laadukkaasti ja vaikuttavasti resurssien vähentymisestä huolimatta on sivistyshallintoa uudistettava ja virastorakennetta tiivistettävä.
Kotuksen näkökulmasta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että hallinnonalan virastot ovat voineet olla aktiivisesti mukana uuden virastorakenteen suunnittelussa. Kotukselle keskeistä on ollut löytää ratkaisu siihen, miten niukkenevien resurssien aikanakin voidaan täyttää valtion viranomaiselta edellytettävät hallinnolliset vaateet ja keskittää voimavarat keskeisten tehtävien turvaamiseen.
Virastosta osasto
Uudistuksen seurauksena Kotimaisten kielten keskus toimii vuoden 2026 alusta alkaen Opetushallituksen osastona. Kotus pitääkin erittäin tärkeänä, että Kotimaisten kielten keskus nimenä ja Kotuksen asema osastona on sen tehtävien ohella kirjattu selkeästi lakiin.
Kotus säilyy itsenäisenä toimijana tehtäviään hoitaessaan.
Osastomalli turvaa viraston tehtävien itsenäisen hoitamisen myös jatkossa. Kotus siis säilyy itsenäisenä toimijana tehtäviään hoitaessaan. Maan ainoan kieliviranomaisen tulee voida tehdä kieliasioita koskevia päätöksiä itsenäisesti ja antaa riippumattomia asiantuntijalausuntoja.
Tehtävät pääosin ennallaan
Uudistuksen lähtökohtana on ollut, että Kotuksen tehtävät uudessa laissa vastaavat sisällöllisesti pitkälti sen nykyisiä tehtäviä. Kotuksen tehtävänä on siis edelleen edistää suomen ja ruotsin kielen käyttöä yhteiskunnassa tuottamalla ja levittämällä tietoa näistä kielistä. Tehtävänä on edelleen myös vastata suomen ja ruotsin kielten huollosta, neuvonnasta ja sanakirjatyöstä sekä tehdä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvää tutkimusta.
Kotoperäisiin vähemmistökieliin liittyviä tehtäviä on laissa muutettu siten, että aiemman kielenhuollon koordinoinnin sijaan Kotus seuraa saamen kielten, viittomakielten, romanikielen ja karjalan kielen käyttöä ja elvytystoimia. Näin lainsäädäntö vastaa paremmin nykytilaa ja viraston aitoja mahdollisuuksia. Kotoperäisiin vähemmistökieliin liittyviä toimintoja siirrettiin Kotuksesta Helsingin ja Oulun yliopistoihin ja Kuurojen liittoon jo edellisen lakiuudistuksen myötä vuonna 2012.
Jatkossa Kotuksen yhteydessä toimii suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien lisäksi myös karjalan kielen lautakunta. Karjalan kielen lautakunta jatkaa Kotuksen koordinoitavana vuosina 2023–2025 olleen opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän työtä. Lautakuntien tehtävänä on antaa alaansa kuuluvia kieliä ja niiden käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.
Kieliviranomainen yhteiskunnan palveluksessa
Sivistyshallinto 2030 -raportissa kuvataan hyvin sivistyksen merkitystä. Sivistyksellä ylläpidämme demokratiaa ja vahvistamme yhteiskunnan resilienssiä ja monimuotoisuutta, ja hallinnonala toimii avoimesti, vastuullisesti ja luottamusta rakentaen. Sivistyshallinto kaikkinensa kantaa suurta yhteiskunnallista vastuuta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.
Kotuksen tehtävä osana uudistuvaa sivistyshallintoa on tärkeä, ja tehtäväkenttämme maan ainoana kieliviranomaisena on laaja. Haluamme jatkossakin tehdä parhaamme ja lunastaa ne odotukset, joita kielenkäyttäjillä ja yhteiskunnalla toiminnallemme on.
