Lauseen marssijärjestys
”Taidemuseo rakennetaan Katajanokalle.” Otsikon implisiittinen merkitys paljastuu, kun sitä vertaa vaihtoehtoon ”Katajanokalle rakennetaan taidemuseo”. Guggesta on puhe.
”Taidemuseo rakennetaan Katajanokalle.” Otsikon implisiittinen merkitys paljastuu, kun sitä vertaa vaihtoehtoon ”Katajanokalle rakennetaan taidemuseo”. Guggesta on puhe.
Työssäni olen tullut huomaamaan että suomen kielessä persoona ilmaistaan usein kovin eri tavalla kuin englannissa. Paljon on puhuttu sinä-passiivin epäsuomalaisuudesta mutta eivät ensimmäisen persoonan vastineetkaan aina ole itsestään selviä.
Käännän paraikaa varsin jutustelevaan tyyliin kirjoitettua kirjaa ja huomasin käyttäväni kovin usein suomen sanaa ”kyllä”. Kävin läpi käännöksen ensimmäiset sata sivua nähdäkseni, mikä oli alkutekstissä antanut niihin impulssin.
”Kollegat jakavat kuulemaansa” (ts. kertovat yt-neuvottelujen tuloksista). Jakaa-sanan merkitys on laajentunut huimasti viime vuosina.
Lukulaitteet tuntuvat herättävän intohimoja. Suuri joukko lähipiiristäni vakuuttaa, että kirjan lukemisesta on maku poissa, jos sitä ei saa käteen paperille painettuna kirjana. He yltyvät ylistämään kirjan tuoksua, paperin rahinaa, esineen käteensopivuutta.
Jouduin tekemisiin Sampo Pankin kanssa. Puusta katsoen voisi luulla että kyseessä on kortti hullunkurisista perheistä: Sampo Pankki, pankkiirin poika. Näinhän ei ole.
Moni uskoo lyhyihin virkkeisiin. Naseva esitystapa on paras. Pitkä virke on vaikeatajuinen.
Taloon asennettiin ilmalämpöpumppu. Mukana tuli suomenkielinen käyttöohje, kuten lakikin maassa vaatii. Vahinko vain että ohjeen suomenkielisyys oli jäänyt kovasti puolitiehen.