Kodin sanasto
Kun pienenä tyttönä kävin tovereitteni kotona, ihmettelin kun siellä ripustettiin vaatteita henkariin tai sitten raksista naulakkoon.
Auli Hakulinen
Tavujen määrä: etu vai haitta?
Kansainvälisessä kielessä yksitavuja on pilvin pimein, eikä niitä tarvitse taivuttaa ja muunnella. Pituudessa on kuitenkin suomalaisille hohtoa, väitän.
Tää on viimeinen kerta
Vuosi sitten kuvittelin pohtivani blogeissa lähinnä lingvistisiä kysymyksiä. Oli mielessä kertoa mahdollisille lukijoille opettavaisesti, miten ja miltä osin kieli muuttuu tai miten suhtautuvat toisiinsa lyhyet ja pitkät sanat tai missä, missä kielioppi sijaitsee. Mutta kuinkas sitten kävikään?
Samaan aikaan toisaalla
Kansainvälistyminen on nopeampaa kuin osasimme suomen kielen tulevaisuutta käsitelleessä raportissa uumoilla. Seuraavassa joitakin esimerkkitapauksia.
Pakkoenglantia
Helsingin yliopiston kieliperiaatteet ja jokapäiväinen käytäntö ovat keskenään ristiriitaiset. Pakkoenglanti tulee, mutta emme ole valmiit.
Kun maat on myyty, kieli on enää pelkkää kosmetiikkaa – vai onko sitäkään
Milloin puhkeaa kritiikittömän kansainvälistymisen kupla?
Kyllä kansa tottuu
Monet muistavat vielä 1970-luvulta Vennamoiden aforismin ”Kyllä kansa tietää”. Nykyisten hallitsijoiden motoksi sopii paremmin ”Kyllä kansa tottuu”.
Kypsiä kielenvaihtoon?
Suomi kuuluu siihen kahteen prosenttiin maailman kielistä, jotka ovat kansallisesti tai alueellisesti keskeisiä – sellaisia, joita voi käyttää kaikilla elämänalueilla. Mutta kuinka kauan?
Kielen sitkeydestä ja sen muuttamisen vaikeudesta
Kun kirjoitin viimeksi sanojen selvä ja selkeä kamppailusta, yksi lokini tarkoitus oli herättää pohdiskelua kielen tietoisen muuttamisen vaikeudesta.