Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 5
21.9.2016
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut paljon havaintoja piirteistä, joita on levinnyt puhekielestä kirjoitettuun kieleen. Tässä kerrotaan muutamasta pohdituttaneesta ilmaustyypistä.
Pitää lähteä kotiin, koska mummo
Moni on kiinnittänyt huomiota verbittömään koska-rakenteeseen:
Pitää lähteä kotiin, koska mummo.
Rakenteen mallina lienee alun perin käytetty internet-meemeistä tuttua englannin because-ilmausta (I like this because reasons). Yleiskielen mukaista olisi käyttää kokonaista koska-lausetta, jossa on persoonamuotoinen verbi, esimerkiksi:
Pitää lähteä kotiin, koska mummo tulee kylään.
Verbitöntä koska-rakennetta näkee harvoin tiukan asiatyylisissä teksteissä, mutta siihen törmää helposti esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Usein rakenteen käyttö onkin harkittu keino ilmaista ironiaa. Monet käyttävät rakennetta myös puhtaan leikillisesti.
Juurikin niin!
Useita havaintoja on tullut juurikin-sanan käytöstä juuri-sanan sijaan:
Juurikin niin!
Sienikeitto sopii juurikin tähän vuodenaikaan.
Juuri-sanaa käytetään tähdentävänä ja vahvistavana (juuri oikea) tai kieltolauseessa lieventävänä sanana (ei juuri lainkaan). Liitepartikkeli -kin taas sitoo jotain tekstin osaa edellä sanottuun ja tehostaa ilmausta. -kin on myös vakiintunut osanen monissa pikkusanoissa, kuten sittenkin, kuitenkin, ainakin, tietenkin ja varsinkin. Tällaisten neutraalien mallien mukaan -kin tarttuu helposti uusiin ilmauksiin: aivankin, melkokin, siiskin – ja juurikin.
Juurikin-muotoa tukee sen rinnalla esiintyvä kieltomuoto juurikaan. Aiemmin tosin myös ilmausta ei juurikaan kehotettiin välttämään, koska -kaan-liite katsottiin tässä turhaksi. Nykyään ei juurikaan -ilmaustyyppiä voi kuitenkin pitää tyyliltään neutraalina ja yleiskieliseen tekstiin sopivana.
Toisin kuin kielteinen vastineensa sana juurikin ei ole neutraalia asiatyyliä. Sen käyttö synnyttää tekstiin arkisen tai leikillisen sävyn. On kuitenkin tavallista, että ajan mittaan monenlaiset ilmaukset neutraalistuvat käytössä. Nähtäväksi jää, käykö niin myös sanalle juurikin.
Minä mitään ymmärrä
Moni on ihmetellyt kieltosanan puuttumista kieltolauseissa:
Vähempää voisi kiinnostaa.
Kieltosanattoman kieltorakenteen käytössä kieltäminen on jollain tavalla tunnepitoista. Rakennetta onkin joskus leikillisesti kutsuttu nimellä aggressiivi. Toisinaan kieltosanan näkee myös korvattavan voimasanalla:
Hitot se mikään vahinko ollut.
Kieltosanatonta kieltoa näkee lähinnä epämuodollisissa teksteissä.
Toisinaan kuitenkin esimerkiksi lehtiteksteihin eksyy hieman toisenlaista kieltosanan pois jättämistä, kun ilmauksen ei–eikä sijaan käytetään pelkkää eikä-rakennetta:
Omistajaa eikä kuljettajaa saatu tavoitettua.
Tällainen ilmaus ei epäsymmetrisyytensä takia välttämättä hahmotu lukijalle. Selvyyden vuoksi kieltosana siis tarvitaan kummankin kiellettävän yhteyteen:
Ei omistajaa eikä kuljettajaa saatu tavoitettua.
Lähdetäänkö liikenteeseen?
Myös liikenne-sanan käyttö liikkeelle lähdettäessä on herättänyt kummastusta. Liikenteeseen lähteminen on suosittu ilmaus, jota käytetään monissa eri yhteyksissä, esimerkiksi kun lähdetään huvittelemaan tai hoitamaan asioita:
Taidan laittaa kumisaappaat, kun on pakko lähteä liikenteeseen.
Moni havaintoja tehnyt on huomannut ilmausta käytettävän myös urheiluselostuksissa:
Juoksijat lähtivät liikenteeseen.
Sävyltään ilmaus on arkinen, ja monitulkintaisuus tekee sen käytöstä usein jopa koomista:
Kaikki (formulakuljettajat) lähtivät välikelin renkailla liikenteeseen.
Kisan jälkeen nesteet lähtivät liikenteeseen.
Lisälukemista
- Riitta Korhonen: Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan (Kielikello, 1/2013)
- Maamies, Sari: Mikä on aggressiivi? (Kielikello, 1/2008)
- Laura Niemi: Kokonainen lause ei mahdu, koska merkkimäärä. (Kotus-blogi, 20.1.2015)
- Marjatta Palander: Juurikin niin. Kielikello 2/2011)
Talkoot jatkuvat
Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, myös uudet havainnot tässä tekstissä mainituista piirteistä. Havaintoja voi lähettää lomakkeella, johon on linkki alla.