Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 4

17.8.2016

Yleiskielen seurantatalkoisiin on tullut jo pitkälti yli 700 viestiä. Moni on tehnyt havaintoja sääennusteiden ja meteorologien kielestä. Tässä esitellään ja taustoitetaan niistä muutamia.

Huomenna on pilvisempää

Monessa kielihavainnossa mainitaan, että meteorologit käyttävät usein enemmyyttä ilmaisevaa komparatiivimuotoa vailla vertailukohdetta: Luvassa pilvisempää. Ongelmallista se lienee etenkin radiossa, kun säätilaa ei pysty katsomaan kuvasta. Pilvisempää kuin missä tai milloin? Vertailukohteen esittämiseen olisi toki monia keinoja. Yksi konsti on kuin-rakenne (kuten kuin eilen). Lisäksi voisi hyödyntää partitiivisijamuotoa (eilistä) tai rakennetta (johonkin) verrattuna:

Pilvisempää kuin eilen.
Eilistä pilvisempää.
Eiliseen verrattuna pilvisempää.

Jos vertailukohdetta ei lauseessa esitetä, olisikin tärkeää, että sen pystyisi vaivatta päättelemään tekstiyhteydestä. Yksittäinen komparatiivimuoto saattaa joskus olla aivan selväkin, jos sitä tutkailee lauseyhteydessään – ensin meteorologi kertoo etelän auringonpaisteesta, sitten pelkästä pohjoisen pilvisemmästä säästä.

Onko sää pilvinen vai pilvistä?

Myös partitiivimuodon käyttö on säätilojen ilmauksissa ihmetyttänyt. Toisinaan sanotaan vaikkapa Etelä-Suomen sään olevan pilvistä eikä pilvinen. Tällaisissa tapauksissa suositeltava sijamuoto riippuu lauseen subjektin tyypistä. Kun subjekti tarkoittaa jakamatonta kokonaisuutta (kuten auto), on sitä luonnehtiva adjektiivi yleensä perusmuodossa eli nominatiivissa: Autoni on vanha. Mikäli se on ainesana (kuten puuro) tai abstrakti sana (kuten musiikki), on adjektiivi partitiivissa: Puuro on kuumaa; musiikki oli kaunista.

Näkökulmakin vaikuttaa sijamuodon valintaan. Jotkin sanat, esimerkiksi sää, voidaan nimittäin esittää joko aineena, massana tai yhtenäisenä kokonaisuutena, joten sää voi olla pilvistä taikka pilvinen. Aineena tai massana sää rinnastuu ilmaan, yhtenäisenä kokonaisuutena säätilaan. Sään kulloinenkin tila, säätila, on kuitenkin vaikeampi tulkita ainesanaksi kuin ilma – se on ikään kuin tarkkarajaisempi. Siksi ilmaustyyppi Sää on pilvinen on tavallisempi käytössä kuin Sää on pilvistä.

Kylmenemään päin

Moni lähetetty kielihavainto koskee meteorologien käyttämää ilmaustyyppiä lämpenemään päin tai kylmenemään päin, jota on pidetty merkitykseltään kovin konkreettisena. Päin tekee kylläkin sanonnasta likimääräisen ja osoittaa muutoksen suuntaa: sää on ollut esimerkiksi kolea, mutta muuttuu tai muuttunee tulevaisuudessa lämpimämmäksi. Päin saattaa samalla korostaa varovaisuutta, eli lämpötila nousee jonkin verran.

Havaintojen lähettäjät ovat ihmetelleet, miksi tulevaisuuteen ei ole tässä yhteydessä viitattu toisella keinolla, on lämpenemässä -rakenteella. Se paitsi merkitsee parhaillaan käynnissä olevaa tapahtumista myös viittaa lähitulevaisuuteen. Eräs kielihavainnon lähettäjä ehdottaa lisäksi, että hienovaraisen muutoksen voisi kytkeä ilmaisuun sanalla hieman: on lämpenemässä hieman. Tämä on varteenotettava menettelytapa.

Aurinkoinen keli

Kaikkein eniten aihepiirin huomioita on tehty sanasta keli. Se tuntuu korvanneen sään lähes tykkänään.

Tälle päivälle on luvattu aurinkoista keliä.
Pääsiäisenä lämmin keli joudutti jäitten sulamista.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sää tarkoittaa yleiskielessä ilmakehän tilaa maanpinnalla jollakin tietyllä paikalla tiettynä ajankohtana:

Aamulla oli sumuinen sää.

Keli puolestaan tarkoittaa yleiskielessä säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta. Useassa havaintoviestissä on esitetty erilaisia esimerkkejä tätä merkitystä edustavista keleistä: voi olla muun muassa kesäkeli, suksikeli tai vesikeli, mutta sään merkityksessä keli ei ole tuntunut kelvolta.

Suomen murteiden sanakirjan mukaan keli viittaa ensisijaisesti kulkukelpoisuuteen, mutta murteissa se ei ole harvinainen sään tai ilman synonyyminäkään. Saatetaan puhua esimerkiksi hyvästä kelistä ’sään’ merkityksessä. Ilmiö on tavallinen etenkin itämurteissa:

Elä hyvä mies lähet tämmösellä kelillä (kalaan) ukkone om pelottanuk kalat kaekki syvvää! (Äänekoski)

Virallisissa säätiedotuksissa sää ja keli ovat visusti erillään. Sen sijaan varsinkin arkipuheessa sanat ovat niin lähekkäisiä, ettei aina ole tarpeenkaan erotella, kummasta on kyse. Joskus pyrkimys sointuvaan kieleen vaikuttaa termivalintaan: koleat kelit muodostaa alkusoinnun, toisin kuin koleat säät.

Pöllyävä vai pölisevä lumi?

Meteorologien sanavalinnoista myös pöllyävä lumi on herättänyt kummastusta. Joidenkin kielitajussa hiutaleet ennemmin pölisevät kuin pöllyävät. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanojen välinen ero ei kuitenkaan ole suuri: pöllytä tarkoittaa ’tupruta, pölytä, tomuta’ ja pölistä puolestaan ’pölytä, pöllytä, tomuta’. Näin siis sekä pöllyävä lumi että pölisevä lumi saattavat periaatteessa vaikeuttaa liikennettä. Pöllytä on kuitenkin lumen tupruttamisen merkityksessä ylivoimaisesti tavallisempi kuin pölistä.

Lisälukemista

KAROLIINA MARKULA