Ajankohtaista kielenhuollosta
”Alkaa tekemään” -päätös täyttää kymmenen vuotta
Kerro mielipiteesi yleiskielen normien muuttamisesta.
Tammikuun 31. päivä 2024 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta suomen kielen lautakunnan päätöksestä katsoa muoto alkaa tekemään yleiskielessä hyväksyttäväksi muodon alkaa tehdä rinnalla. Päätös nostatti tunnemyrskyn eikä ihmekään – aihe oli puhuttanut jo vuosikymmenten ajan ja puhuttaa yhä.
Tässä tekstissä avataan suosituksen perusteita ja vastaanottoa. Lopussa on linkki Webropol-kyselyyn: kuulisimme mielellämme kielenkäyttäjien ajatuksia yleiskielen (eli kirjakielen) normien muuttamisesta.
Kielikorva koetuksella?
”Kieleen ja kielenkäyttöön liittyy aina myös asenteita ja mielipiteitä”, suomen kielen lautakunnan suosituksessa kirjoitetaan. ”Erityisen paljon tunteita liittyy juuri alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotoja koskevaan aiempaan normiin, jonka mukaan vain alkaa tehdä oli kirjakielen mukainen. Monelle tämä normi ja sen hallinta ovat edustaneet käsitystä hyvästä kielestä, ja ehkä siksi ilmaus alkaa tekemään kiusaa monen kielikorvaa.”
Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää kirjoitti suosituksesta tuoreeltaan Kotus-blogissa: ”Kieli muuttuu, ja myös kielenhuollon suositukset muuttuvat. Suositusten muutokset tehdään kuitenkin harkiten. Huomioon otetaan todellinen kielenkäyttö, suosituksen muutoksen vaikutus koko kielen järjestelmään ja myös suosituksen opittavuus.”
Normin muutos ei siis syntynyt hetkessä. Itse asiassa alkaa tekemään -kysymys nousi ajoittain keskusteluun kaikkiaan 67 vuoden ajan ennen suomen kielen lautakunnan päätöstä. Tapausta pohdittiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 lautakuntaa edeltäneessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnassa.
Itä ja länsi kohtaavat
Normin muuttamisen taustaa ja perusteluja esitteli muun muassa suomen kielen lautakunnan sihteeri Sari Maamies Kielikello-lehdessä: ”Näiden muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin, että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen. Vahvin alkaa tekemään -muodon asema on ollut Peräpohjolan murteissa. Nykypuhekielessä muoto on levinnyt kaikkialle Suomeen.
Muoto alkaa tehdä muodostui kielenhuollon ohjeeksi 1800-luvun lopulla. Kielen järjestelmän kannalta alkaa tehdä ja alkaa tekemään ovat esimerkki yleisestä ilmiöstä: kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta.”
Kielentutkija Ilona Herlin selitti alkaa tekemään -muotoa kieliopin ja kielihistorian keinoin: ”Sen sijaan, että ihmettelee -maan-, -mään-muodon voittokulkua, olisikin ehkä parempi kysyä, miksi itämurteissa ja yleiskielessä ylipäätään on esiintynyt verbin perusmuoto eli a-infinitiivi (esim. tehdä) alkaa-verbin yhteydessä. Miksi sen, mihin aletaan, voikin ilmaista verbin perusmuodolla, käyttämättä tulosijaa (tekemään)?”
Mitä yleiskielen normit ovat?
Monien mielestä Kotimaisten kielten keskuksen tulisi entistä enemmän keskittyä edistämään yleiskielen mukaista kielenkäyttöä. Toiset taas odottavat meiltä avointa mieltä ja ajankohtaisten kieli-ilmiöiden uteliasta tarkastelua. Kaikki tämä kuuluukin työhömme ja johtaa ajoittain tilanteeseen, jossa on tarpeen keskustella jonkin yleiskielen normin käyttökelpoisuudesta ja mahdollisesta väljentämisestä.
Suurin osa yleiskielen sovituista normeista koskee oikeinkirjoitusta, muun muassa yhteen ja erilleen kirjoittamista (tietokone, sen sijaan), alkukirjaimen kokoa (Opetushallitus, presidentti), lainasanojen kirjoitusasua (makaroni, gazpacho) sekä välimerkkejä. Melko paljon on myös sanojen taivutusmuotoja (yöllä, ei yöl) ja taivutustyyppejä (palveluja ja palveluita) koskevia normeja.
Lausetason normeja on vähemmän. Näitä ovat muun muassa valinta verbin yksikkö- ja monikkomuodon välillä (lapset nukkuvat, ei ”lapset nukkuu”) sekä omistusliitteen käyttö (hänen pyöränsä, ei ”hänen pyörä”). Tähän ryhmään kuuluu myös alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen vaihtelu. Vähiten on tyyliä koskevia normeja, mutta silti tyylipoikkeamista seuraa eniten tunneperäisiä kielikeskusteluja. Pääosin kyse on jonkin ilmauksen (kuten pärjätä, josko) sopivuudesta neutraaliin asiatyyliin.
Riitta Korhonen: Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta (Kielikello, 3/2018)
- Rektioita: aloittaa, alkaa, ruveta ja ryhtyä (Kielitoimiston ohjepankki)
Normikysely
Yleiskielen normit ja niiden muuttaminen herättävät usein suuria tunteita, sillä kieli on käyttäjilleen sydämen asia. Kotus haluaisikin kuulla, mitä mieltä sinä olet nykyisestä kielenkäytöstä ja yleiskielestä: Ovatko yleiskielen normit mielestäsi ajantasaisia? Entä ovatko normit mahdollisesti liian tiukkoja tai liian sallivia?
Olisi myös kiinnostavaa tietää, mikä normi kaipaisi mielestäsi tuuletusta tai mikä ei missään nimessä saisi muuttua. Miksi? Vastaa kyselyyn viimeistään perjantaina 26. tammikuuta.