Ruotsi

Ruotsi on indoeurooppalainen kieli. Ruotsi kuuluu pohjoismaisiin germaanisen kielikunnan kieliin.

Ruotsia puhuu maailmassa noin 9 miljoonaa ihmistä, joista noin 296 000 asuu Suomessa. Viron ruotsinkielinen vähemmistö on pienentynyt huomattavasti. Ruotsia puhuvat jonkin verran myös muun muassa USA:n ja Kanadan ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten siirtolaisten jälkeläiset.

Ruotsin kielen historia

Ruotsin kielen historia jakautuu seuraaviin kausiin:

• riimuruotsiin (runsvenska) (n. 800 – n. 1225)
• muinaisruotsiin (n. 1225–1526)
• varhaisempaan uusruotsiin (1526–1732)
• myöhäisempään uusruotsiin (1732–1900)
• nykyruotsiin (1900–).

Suomenruotsi

Suomenruotsi ei ole itsenäinen kieli. Sitä pidetään ruotsin kielen alueellisena varianttina, jota puhuvat ja kirjoittavat suomenruotsalaiset.

Variantti poikkeaa ruotsinruotsista osin ääntämykseltään, osin sanastoltaan, ilmauksiltaan ja rakenteeltaan sekä joiltain osin myös morfologialtaan. Erot ovat osittain huomattavia mutta koskevat vain pientä osaa koko sanastosta.

Useimmissa tapauksissa suomenruotsin erityispiirteet voidaan korvata suoraan ruotsinruotsalaisilla vastineilla. Erityisesti suomenruotsalaisia sanoja ja ilmauksia kutsutaan finlandismeiksi.

Kielenhuolto

Suomessa huolletaan myös ruotsin kieltä. Yhtenä suomenruotsin kielenhuollon tavoitteena on estää suomenruotsia etääntymästä liikaa ruotsinruotsista.

Lähes puolet suomenruotsalaisista puhuu äidinkielenään jotain murretta. Suomenruotsalaiset murteet kuuluvat itäruotsalaisiin murteisiin, ja niissä on säilynyt useita piirteitä, joita Ruotsissa tavataan ainoastaan perifeerisissä, etenkin pohjoisissa murteissa.