Syyskuun 15. päivä vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Tarkoituksena on muistuttaa sekä päättäjiä että yksittäisiä ihmisiä demokratian tärkeydestä. Ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportissa 2022 todetaan globaalin demokratiakehityksen olleen laskusuuntaista jo pitkään. Koronapandemian kerrotaan heikentäneen tilannetta entisestään.
Tulosraportin mukaan Suomessa on vahvistettu naisten poliittista osaamista, vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista, vapaata kansalaisyhteiskuntaa sekä rauhanrakennusta. Maailmanlaajuisesti tilanne on toinen. Vain kolmekymmentä prosenttia maailman väestöstä saa elää demokraattisessa maassa. Sotia tai aseellisia konflikteja oli käynnissä vuonna 2021 peräti 46 maassa.
Demokratian ja diktatuurin juuret
Puolustettaessa demokratiaa puolustetaan kansanvaltaa etymologisestakin näkökulmasta. Nimitys demokratia koostuu nimittäin alkujaan kahdesta kreikan kielen sanasta: kansaa tarkoittavasta sanasta dēmos ja hallitsemista tarkoittavasta sanasta krateĩn.
Demokratia-sanalla viitataan nykysuomessa kansanvaltaan tai kansanvaltaiseen valtioon. Kielitoimiston sanakirja kertoo, että demokratiaa on myös matalammilla tasoilla: on esimerkiksi taloudellista demokratiaa ja työpaikkademokratiaa.
Demokratiassa kansa äänestää puolestapuhujansa. Diktatuurissa on toisin. Diktaattori suorastaan sanelee politiikan. Latinan verbi dicere tarkoittaa sanomista. Siitä on johdettu edelleen verbi dictare ’sanella’, johon puolestaan perustuu sana diktatuuri. Diktatuurissa siis sananmukaisesti sanellaan, miten asioiden tulee olla.
Kielen ja demokratian liitto
Kieli- ja lukutaito ovat demokratian liittolaisia. Tätä korostettiin Kotuksen puheenvuorossa Kansallisen demokratiaohjelma 2025:n aloitustapaamisessa. Puheenvuoron mukaan kielellä on merkittävä rooli ihmisen pääsyssä omiin oikeuksiinsa. Tämän takia syrjäytymisen ja eriarvoistumisen taustalla ovat osaltaan kielelliset tekijät. Esimerkiksi työllistyminen ja julkiset palvelut voivat olla ihmisen kieli- ja lukutaidon varassa.
Kotus muistuttaa, että pääosin kielellisessä muodossa ovat myös tieto yhteiskunnasta, sen toiminnasta ja päätöksenteosta. Nämä tiedot ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen ja aktiivisen toimijuuden edellytyksiä.
Mikäli hallinnon rakennuspalikoita ovat mutkikkaat tekstiverkostot, vieraannuttava kieli ja hankalat organisaatiot, voi sen toiminta olla vaikeasti hahmotettavaa ja seurattavaa. Demokratian kannalta ensiarvoisen tärkeää on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli.
Kielenhuolto demokratiaa tukemassa
Kielikellon vastaava toimittaja Sari Maamies nostaa kirjoituksessaan ”Kielenhuolto demokratiaa tukemassa” esiin virkakielen huoltamisen roolin demokratian ja tasa-arvon toteutumisessa. Kotimaisten kielten keskuksessa on pitkäjänteisesti edistetty virka- ja säädöskielen ymmärrettävyyttä jo 1970-luvulta lähtien.
Maamies nimeää Kotuksen virkakielityön näkyviksi tuloksiksi Hyvän virkakielen toimintaohjelman (2014) ja sitä valtion virastoissa ja kunnissa tunnetuksi tehneen virkakielikampanjan (2014–2015). Kampanjan tavoitteena oli innostaa virkamiehiä etsimään omin avuin keinoja tekstiensä parantamiseksi. Verkosta löytyy myös maksuton ja kaikille avoin hyvän virkakielen verkkokurssipaketti.
Vinkki on julkaistu ensimmäisen kerran Kotus-vinkit-palstalla 15.9.2023. Vinkkiä on päivitetty viimeksi 12.9.2025.