Arvoisat kutsuvieraat sekä kollegat ministeriössä, Kotuksessa, Opetushallituksessa ja Ruotsin kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksessa! Hyvää päivää! God dag! Buorre beaivi! Tsihko diives! Hyviä pruazniekkua! [Viittoen.] Olen Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä ja toivotan Kotuksen puolesta kaikki teidät läsnäolijat tervetulleiksi tänne Ritarihuoneelle 50-vuotisjuhlaamme ja kaikki Yle Areenan seuraajat suoraan lähetykseen!
Kotimaisten kielten keskuksen toiminta käynnistyi 1. maaliskuuta 1976, tuolloin nimellä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, kun eri organisaatoissa olleita toimintoja yhdistettiin samaan virastoon. Siitä lähtien Kotus on palvellut kaikkia kielenkäyttäjiä maan ainoana kielivirastona.
Suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä näihin liittyvä tutkimus ovat olleet aina lakisääteisiä tehtäviämme.
Suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä näihin liittyvä tutkimus ovat olleet aina lakisääteisiä tehtäviämme. Eri aikoina tehtäväkenttä painopisteineen esimerkiksi kielellisen kulttuuriperinnön keruun ja toimittamisen ja muiden kotimaisten kielten kuin suomen ja ruotsin parissa on vaihdellut. Kotuksen yhteydessä toimivat nykyään suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat sekä tämän vuoden alusta myös karjalan kielen lautakunta.
Vårt mål är att producera och förmedla kunskap om de inhemska språken och om deras betydelse för kulturen och samhället. Vi vill öka språklig medvetenhet och skapa bättre möjligheter för språklig jämlikhet.
Vi erbjuder tjänster och publikationer som stöder användningen och utvecklingen av finska och svenska. Vi arbetar också för att göra offentliga tjänster språkligt mer tillgängliga. Vi hjälper både medborgare och samhället att bevara Finlands språkliga kulturarv.
Nostamme aktiivisesti esille kielellisiä näkökulmia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Yksi tehtävämme on myös huolehtia kielen asemasta yhteiskunnassa. Siksi nostamme aktiivisesti esille kielellisiä näkökulmia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokemus on osoittanut, että kieli liittyy kaikkeen. Kielen merkitys ylipäänsä on valtava – äidinkielet ja kielitaito ovat tärkeimpiä avaimia vuorovaikutukseen, tiedonvälitykseen ja oppimiseen.
Yhteinen yleiskieli luo meille kaikille osallisuutta yhteiskuntaan, se pitää kaikki mukana ja antaa mahdollisuuden ymmärtää toisiamme oikein. Viranomaistekstien ja palveluiden selkeys ja ymmärrettävyys ovat erityisen tärkeitä digitaalistuneessa ja tekstivaltaisessa yhteiskunnassamme myös kielellisen huoltovarmuuden kannalta.
Koko yhteiskunta toimii kielellä: Kielen elävänä pysymistä tukee lainsäädäntö, koulutus, omakielinen media, taide ja muu kulttuurielämä sekä kaikki vuorovaikutus, jonka kohtaamme päivittäin itsellemme merkityksellisissä kielenkäyttötilanteissa.
Det egna språket är något man ska värdesätta.
För varje människa är modersmålet – ett eller flera – en viktig del av identiteten. Det egna språket är något man ska värdesätta. Vi behöver också öka kunskapen om Finlands minoritetsspråk bland majoritetsbefolkningen. Språkmedvetenhet är en viktig del av allmänbildningen.
Kotuksen palveluiden miljoonat käyttäjät eivät varmasti ole väärässä, kun he ovat antaneet meille asiakastyytyväisyyskyselyissä huipputuloksen vuosi toisensa perään. Katsommekin tässä muutosten maailmassa luottavaisesti tulevaisuuteen. Kotimaisten kielten keskus toimii vuoden 2026 alusta alkaen Opetushallituksen osana. Kotimaisten kielten keskus nimenä on sen tehtävien ohella kirjattu lakiin, mikä takaa ainutlaatuisten tehtäviemme hoitamisen myös jatkossa.
Kotimaisten kielten keskuksen työtä ovat omalta osaltaan auttaneet hyvin monet kielenkäyttäjät ja tutkijat. Kieliaineistot, joihin työmme tänäkin päivänä pohjautuu, on koottu suomalaisilta ja aineistomme kartuttamiseen ovat osallistuneet tuhannet suomalaiset aina korkeinta valtiojohtoa myöten. Esimerkkinä voisi mainita tasavallan presidentti Urho Kekkosen, jolla oli silloin tällöin tapana Sanakirjasäätiössä (joka oli siis yksi Kotusta edeltävistä organisaatioista) toimineen Kustaa Vilkunan kanssa käymänsä kirjeenvaihdon lomassa ujuttaa mukaan sanatietoja kartuttaen siten sanakirja-aineistoa sellaisilla sanoilla kuin vaikkapa verikauha, vajaakanttinen tai hutunhuttunaan. Voidaan tämän päivän aikana jokainen pohtia, mitähän nämä mahtoivatkaan tarkoittaa.
Yhteistyökumppanit ovat elintärkeä voimavara.
Kotus ei ole koskaan tehnyt työtään yksin. Ministeriöt, eri virastot, yliopistot ja kollegamme niissä sekä monet yhteistyökumppanit, kuten täälläkin paikalla olevat säätiöt, ovat Kotuksen työn kannalta elintärkeä voimavara. On hienoa, että olette päässeet juhlistamaan 50-vuotiasta Kotusta kanssamme!
Kutsun nyt valtiovallan tervehdystä esittämään opetusministeri Anders Adlercreutzin, joka on julistanut tämän Kotuksen 50-vuotisjuhlavuoden myös Kotimaisten kielten teemavuodeksi ja toimii sen suojelijana. Eilen julkaistussa yhteiskirjoituksessamme puhumme kieliviisaudesta eli taidosta valikoida kussakin tilanteessa käytettävät kielet tasapainoisesti, löytää tilanteeseen sopiva kielenkäytön tyyli, sopeuttaa omaa puhetta toisen mukaan ja myös kuunnella muiden käyttämiä itselle vieraampia kieliä. Puhumme siinä myös kielisivistyksestä, joka on eri kielten ja kielenkäyttäjien sekä erilaisten kielitaitojen arvostamista. Se on halua ymmärtää oikein ja taitoa kannustaa yrittämään. Se on luottamusta toisen kehittyvään kielitaitoon ja sen tiedostamista, että kieltä oppiva ymmärtää aina enemmän kuin osaa itse tuottaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa monille kielille ja monenlaiselle kielitaidolle.
Ärade minister, var så god, ordet är ditt!
Kieliviisautta ja kielisivistystä.