Siirry sisältöön

Kotus-blogi

Kirjeitä kentältä

Maisteri Inkeri Tuovinen keräsi murresanoja Ruotsin Länsipohjan suomenkieliseltä väestöltä. Tässä tekstissä esitetään katkelmia Tuovisen ja hieman Sanakirjasäätiönkin kirjeistä vuosilta 1931–1935.

Eipäs, juupas, Agricola!

Mitä Uppsalan evankeliumikirjan katkelmasta voi päätellä kirjasuomen alkuvaiheista? Vanhasta leikekirjasta löytyi kielimiesten kiista 1930-luvulta.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Stadin slangi 1920-luvulla

Mennään leffaan, se on kliffaa!

Työn sankarilaulu -elokuvan (1929) filmaajat Kaunispäällä. Kuva: KAVI.

Koulutetut kerääjät ja vapaaehtoiset vastaajat

1920-luvulla perustettu Sanakirjasäätiö lähetti murteenkeruun ammattilaisia kenttätöihin ja alkoi julkaista Sanastaja-lehteä keruuavuksi vapaaehtoisille vastaajille.

Astrid Reponen haastattelee murteentaitajaa Vermlannissa 1930-luvun alussa. Kuva: Helmi Helminen.

Huvittavan petolliset ystävät

Unohdetaan viimein sammuvat turistit ja viinerit – nyt tulevat hallitus ja kuristaminen.

”Lukeminen on tylsää”

Ammattikoululaisten lukutaito puhuttaa, mutta mitä mieltä ovat opiskelijat itse.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Ilotulitteiden iloiset nimet

Palataan hetkeksi vuodenvaihteeseen Äkäisen anopin ja Tosimiehen laakasun seurassa.

Stadin slangi 1910-luvulla

Klesa, jengi ja dzelli: lainoja eri kielistä.

Oy G. W. Sohlberg Ab:n rasia-, levy- ja rautarakennetehdas. Helsinki, Vuorimiehenkatu 29. 1910-luku. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0

Kansan julistus

Väkevä teksti, mutta miten sitä tulisi tulkita nyt?

Itsenäisyysjulistus. Kuva: Wikipedia.

Kuta koulu kovempi, sitä nimi oudompi

Miksi perinteistä oppilaitoksen nimeä ei enää koeta ”oikeaksi” nimeksi?