Tämä viikko (20.–26.10.2025) on saamen kielten viikko. Kielten monikossa, sillä saamen kieliä on kaikkiaan yhdeksän. Suomessa puhutaan niistä kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä puhujat ymmärrä toistensa kieltä oppimatta niitä erikseen. Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa.
Vaikka monikielisyys on aina kuulunut saamelaiseen kulttuuriin, monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä. Suomessa enää vain noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kielten elvytys ja tuki onkin keskeinen tehtävä sekä Suomen että Pohjoismaiden kielipolitiikassa.
Saamen kielet tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle
Saamelaisten asioita ja oikeuksia ajaa Samediggi eli saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien mukaan viikon tavoitteena on saada saamen kielille huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Saamen kielet ovat tärkeitä yksitäiselle kielenkäyttäjälle, saamen kansalle ja myös suomalaiselle yhteiskunnalle.
Saamelaiskäräjät toivoo, että teemaviikkoon osallistujat tuovat esille ja mahdollisuuksien mukaan käyttävät saamen kieliä toiminnassaan kieliviikolla. ”Haluamme, että suomalainen yhteiskunta oppii enemmän ja paremmin ymmärtämään saamen kieliä, saamelaista kulttuuria ja saamelaista yhteiskuntaelämää. Tähän työhön tarvitaan kaikkia mukaan.”
Saamen kielten viikolla voi järjestää tapahtumia tai osallistua tapahtumiin. Jokainen voi jollakin tavalla tuoda saamen kieliä esille omassa ympäristössään ja toiminnassaan. Saamelaiskäräjien sivuilla on monenlaista osallistumisen mahdollistavaa materiaa ja vinkkejä. Saamelaiskäräjät on yhdessä Opetushallituksen kanssa tehnyt Oktavuohta-nimisen sivuston, johon on koottu saamelaistietoa opetukseen.
Sámi Giellagáldu, Gieallagas ja Kotus
Saamen kielten kielenhuollosta vastaa Sámi Giellagáldu (Saamen kielikaltio). Se on saamen kansan yhteispohjoismainen asiantuntijaelin saamen kieliä koskevissa asioissa.
Kielikaltion toiminnan tarkoituksena on saamen kirjakielten ja puhekielten muodostaman kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja kehittäminen sekä saamen kielten säilyttäminen, vahvistaminen ja kehittäminen. Sámi Giellagáldu toimii Norjan saamelaiskäräjien yhteydessä.
Suomessa Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on ainoa paikka, jossa voi opiskella saamea äidinkielenä yliopistotasolla. Oppiaineena on joko inarinsaame tai pohjoissaame.
Giellagas-instituutin toinen päätehtävä opettamisen ohella on saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimus. Toisin sanoen instituutti pyrkii lisäämään kaikkea sitä tietoa, joka koskee saamelaisten kieliä, historiaa, yhteiskuntaa ja muita kulttuuri-ilmiöitä.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) yhteydessä toimii asiantuntijaelimenä saamen kielten lautakunta. Lautakunta antaa kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Lautakunta toimii yhteistyössä Giellagas-instituutin kanssa ja ottaa tarvittaessa kantaa erityisesti Suomea koskeviin saamen kielen asioihin.
Blogikirjoituksia ja ääntämisohjeita
Kotuksen sivuilla julkaistaan Uhanalaisten puolella -blogia, jossa käsitellään muun muassa saamen kielten käytön edistämistä. Vähemmistökielen kehittämiseen ja kielellisten oikeuksien turvaamiseen kuuluu monia näkökulmia opetuksesta vähemmistökielisten palveluiden parantamiseen ja yleisen näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämiseen.
Kielitoimiston ohjepankissa on pohjoissaamenkielisten nimien ääntämisopas. Oppaasta saa apua siihen, miten saamen kielten viikollakin uutisissa näkyviä nimiä kuuluu ääntää.
Lisätietoja
