1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Mielenkiintoinen kysymys. Kieleen liittyy monia hyvin varhaisia muistoja. Varhaisimmat liittyvät siihen, että minulle on luettu jotain. Etenkin äitini oli siinä ahkera. Sittemmin lukeminen oli mieluista ja myöhemmin koulussa ainekirjoitus oli ehdoton suosikkini.
Opiskelin tutkinnot oikeustieteestä ja valtio-opista. Tiedotusoppia luin pitkänä sivuaineena ja sen myötä havahduin pohtimaan kirjoittamaani ja puhumaani kieltä myös ammatillisesti.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
On aina mielenkiintoista lukea tekstiä tai kuunnella puhetta, jossa käytetään rikasta kieltä. Sellaisen tuottaminen ei ole kenelläkään luonnonlahja, vaan parhaat kielenkäyttäjät ovat aina itse kuunnelleet, lukeneet ja kirjoittaneet paljon.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Toimin viestinnän ja vaikuttamisen johtajana Juristiliitossa ja toimin tuottamamme Juristimedian päätoimittajana. Erilaiset tekstit ja tyylilajit ovat siten isossa osassa arkeani.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kulttuurimme rakentuu Suomessa käytettyjen kielien päälle. Kielet ovat tietenkin aina eläneet vuorovaikutuksesta muiden kulttuurien ja kielien kanssa. Kielen kehittyminen on aina tasapainoilua olemassa olevan kielen puolustamisen ja vääjäämättömän muutoksen välillä. Arvostan heitä, jotka tekevät tutkijoina, opettajina ja muina kielenkäytön asiantuntijoina työtä kotimaisten kieltemme eteen ja auttavat meitä löytämään hyviä tapoja uudistaa kieltämme.
Ja näemme myös vaivaa hyvän kielen eteen.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Uskon, että me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miten kieleen suhtaudutaan. On tärkeää, että puolustamme kotimaisia kieliämme ja niiden merkitystä. Ja näemme myös vaivaa hyvän kielen eteen. Samalla on tietenkin tärkeää arvostaa muita kieliä ja kulttuureja. Näin rakennamme sellaista yhteiskuntaa, jossa kommunikoimme sujuvasti eri kielillä, omaa ja toistemme kulttuuritaustaa arvostaen.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluu tässä ajassa erilaisten teemojen rajutkin leimahtelut. Tämä sama koskee kielikeskustelua. Välillä tuollainen leimahtelu on raskasta ja tuntuu turhalta. Toisaalta lohduttautua voi sillä, että kieli koetaan niin merkitykselliseksi, että se herättää tunteita. Kokonaisuudessaan koen kuitenkin nykyisen kieleen liittyvän keskustelun vievän kielenkäyttöä ja koko yhteiskuntaamme eteenpäin.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielessä kauneinta ovat hienot ja oivaltavat sanoitukset. Laulut tai runot. Monipuoliseen luotoomme liittyvä sanasto on myös hienoa ja kaunista.
Kauheinta. Epäselvä kieli. Ammatissani törmään kyllä sellaiseenkin. Vaikeatkin asiat saa sanottua selvästi. Yleensä epäselvä kieli johtuukin kiireestä tai välinpitämättömyydestä. Kankeaan kielenkäyttöön on helppo syyllistyä meistä itse kunkin.
Vaikeatkin asiat saa sanottua selvästi.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Haluaisin olla kolumni, jossa argumentoidaan selvästi ja sujuvasti.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Luen parhaillaan aiemmin lukematta jäänyttä klassikkoa, Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyttä. Sehän sopii nimeään myöten aution saaren lukemistoksi!
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Vuoden alku on meistä jokaiselle hyvä hetki haastaa itseään lukemaan tai kuuntelemaan erityisesti kotimaista kirjallisuutta. Pidän itse sekä fyysisten kirjojen lukemisesta että toisaalta audiosisällöistä, tilanteesta ja kirjastakin riippuen. Kuuntelun olen huomannut olevan hyvä keino tutustua sellaisiin kirjoihin, jotka eivät lukiessa heti tempaise mukaansa.
Janne Laukkanen on Juristiliiton viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja.
Toimitus: Vesa Heikkinen