Kotimaisten kielten keskus järjestää joka toinen vuosi Vuoden selväsanainen -kilpailun hyvän virkakielen edistäjille. Kilpailun tavoite on tehdä tunnetuksi monipuolista ja ansiokasta työtä, jota viranomaiset tekevät virkakielen kehittämiseksi. Kilpailuun ilmoittautui 19 ehdokasta, mikä on ennätysmäärä. Verkkosivuillamme voi tutustua kaikkiin ehdokastöihin, tässä esittelemme niistä viisi.
Tukes muokkasi asiakirjojaan helppokäyttöisiksi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kehittänyt systemaattisesti asiakirjojensa selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tukesin asiakirjat liittyvät esimerkiksi tuotevalvontaan, tuotehyväksyntöihin, teollisuuslaitosten ja kaivosten lupiin sekä ammatinharjoittamiseen. Niillä on siis merkittäviä vaikutuksia Tukesin asiakkaiden toimintaan ja perusoikeuksiin. Kun asiakirjat ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, asiakkaat pystyvät toimimaan niiden pohjalta oikein.
Kehitystyön alussa asiakkailta pyydettiin palautetta siitä, mikä asiakirjoissa oli selkeää ja mikä ei ja millaiset seikat helpottavat tai vaikeuttavat niiden käyttämistä. Asiakirjoihin tehtiin useita parannuksia. Esimerkiksi päätöksissä keskeinen tieto siirrettiin tekstin alkuun, otsikointia selkeytettiin, lakiviittaukset siirrettiin listaksi tekstin loppuun ja tekstejä lyhennettiin.
Tavoitteena oli myös vahvistaa asiantuntijoiden osaamista asiakaslähtöisten tekstien muotoilussa. Kirjoittajien tueksi tehtiin asiakaslähtöisen asiakirjan tarkistuslista ja esimerkkiasiakirja asiakaslähtöisestä kuulemiskirjeestä. Tarkistuslistassa on tietoa esimerkiksi asioiden esitysjärjestyksestä, otsikoinnista, lauserakenteista, erikoissanaston käytöstä ja äänensävystä.
Lisäksi työntekijöille on ollut tarjolla työpajoja, joissa kielenhuollon ja viestinnän asiantuntijat valmentavat osallistujia kehittämään omia tekstejään asiakaslähtöisemmiksi. Työpajat on tarkoitus ottaa pysyväksi toimintatavaksi.
Selkokieli ja selkeä kieli Pohteen viestinnässä
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on kehittänyt hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kieltä selkeämmäksi. Työssä yhdistyvät selkeä kieli ja selkokieli. Esimerkiksi kertomuksessa osa tekstistä on muotoiltu selkokielen periaatteiden mukaan, osa on selkeää yleiskieltä. Kertomuksesta ja suunnitelmasta myös tiedotetaan selkokielellä.
Selkokielen käyttö kertomuksessa on tehnyt selkokieltä tunnetuksi hyvinvointialueen sisällä ja auttanut näin selkokielisen viestinnän kehittämistä laajemminkin. Kielen selkeyttämisestä on saatu hyvää palautetta myös hyvinvointialueen asioista päättäviltä. Hyvinvointialueen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat konkreettinen esimerkki myös kunnille, miten kertomusten ja suunnitelmien kieltä voi selkeyttää.
Kertomuksen ja suunnitelman valmistelu on yhteistyö-, osallisuus- ja hyvinvointitiimin vastuulla. Tiimi jatkaa selkeän ja selkokielisen viestinnän kehittämistä muussakin työssään.
Työ- ja elinkeinotoimistossa vahvistetaan tasa-arvoista kielenkäyttöä
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa edistetään tasa-arvoista, yhdenvertaista ja selkeää kielenkäyttöä. Keskeinen osa työtä on intranetissä julkaistu Sanoilla on valtaa -juttusarja. Siinä käsitellään esimerkiksi sukupuolittuneita termejä, maahanmuuttajataustaisuuden sanoittamista sekä lakikielen käyttämistä asiakastyössä. Juttusarjan aiheita on käsitelty yhteisissä kokouksissa.
Kehitystyö näkyy myös asiakkaille. Esimerkiksi työnhakijoiden kanssa tehtävistä suunnitelmista on karsittu lakiviittauksia ja työnhakijan näkökulma on huomioitu paremmin. Arkisessakin kielenkäytössä kiinnitetään nyt aiempaa tarkemmin huomiota kielen tasa-arvoisuuteen ja selkeyteen.
Verohallinto kertoo nuorille veroista ymmärrettävästi
Miten suomalainen verotusjärjestelmä toimii? -sivu Verokampus.fi-sivustolla kertoo Suomen verotusjärjestelmästä helpolla ja selkeällä kielellä. Sivu on suunnattu erityisesti nuorille, jotka hoitavat verotukseen liittyviä asioita ensimmäistä kertaa. Sivun tavoitteena on, että nuoret osaavat hoitaa veroasiansa oikein.
Sivulla esitetään konkreettisilla arkielämän esimerkeillä, mitä verokortti tarkoittaa, miksi palkasta pidätetään veroja ja mihin verotulot käytetään. Sivulla kerrotaan myös, miten kulutusverot, kuten arvonlisävero, vaikuttavat arjen ostoksiin ja miten autovero ja varainsiirtovero liittyvät esimerkiksi auton tai asunnon ostoon. Tarkoitus on edistää nuorten taloudellista lukutaitoa ja auttaa heitä tulemaan tietoisiksi verojen merkityksestä yhteiskunnan ylläpitämisessä.
Sivuston tekstityössä on ollut alusta asti mukana kielenhuoltajia. Selkeyttä ja ymmärrettävyyttä tuetaan myös visuaalisilla elementeillä. Sivusto on tarjolla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.
Selkeät oppaat valtionapuviranomaisille
Valtiovarainministeriön valtionavustushankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2023 koko valtionhallinnon valtionavustustoimintaa. Vuoden selväsanainen -kilpailuun ilmoitettiin hankkeen kaksi julkaisua: Valtioavustustoiminnan valvonnan järjestäminen: Opas valtionapuviranomaisten tueksi (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:93) sekä Valtionavustustoiminnan sanasto: 2. laajennettu laitos (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:33).
Käytännönläheinen Valtionavustustoiminnan valvonnan järjestäminen -opas on suunnattu valtionapuviranomaisille. Siinä on selkeitä malleja ja ratkaisuvaihtoehtoja, joita valtionapuviranomaiset voivat soveltaa, kun he valvovat valtionavustustoimintaa ja laativat avustustoiminnan ohjeita. Opas myös ohjaa varmistamaan valtionavustusten vaikuttavuuden sekä valtionavustusprosessin läpinäkyvyyden.
Valtionavustustoiminnan sanastossa määritellään valtionavustustoimintaa koskevat keskeiset käsitteet ja annetaan niille valtakunnalliset termisuositukset sekä niiden vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteet liittyvät esimerkiksi valtionavustuksilla rahoitettavaan toimintaan sekä toiminnan kohteisiin, vaikuttavuuteen ja arviointiin. Tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa valtionapuviranomaisen käyttämät käsitteet.
Kilpailu nostaa esiin virkakielen kehittäjiä
Vuoden selväsanainen on tunnustuspalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi selkokielen ja joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjälle. Vuoden selväsanainen 2024 on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) niminyrkki. Tunnustus annettiin uraauurtavasta työstä, jonka ansiosta alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksikön nimet ovat yhtenäisiä ja ymmärrettäviä.
Kilpailuun ilmoittautui 19 korkeatasoista ehdokastyötä, joista esiraati valitsi kolme kärkiehdokasta. Kilpailun voittajan valitsi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio. Pohteen nimiryhmän ohella esiraati valitsi kolmen kärkeen Kelan selkeän kielen oppimispolut ja Tullin verkkosivu-uudistuksen. Lisäksi raati halusi antaa erityisen kunniamaininnan Patentti- ja rekisterihallitukselle sen Hyvä kieli -ryhmien toiminnasta. Raadissa oli edustaja valtiovarainministeriön Avoin hallinto -tiimistä, Selkokeskuksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kotimaisten kielten keskuksesta.
