Siirry sisältöön

vuorovaikutus

Sinnuu mie sanon teiks

Silloin kun ei tiedä, pitäisikö teititellä vai sinutella, on parasta valita teitittely.

Kuppi kuumaa

On vaikea olla antamatta periksi, kun kahvihammasta pakottaa tai kahvimato puree.

Moi taas!

Olisiko moi voinut rantautua meille Saksasta vaikkapa merimiesten mukana?

Sinutellen vai teititellen?

Vanhaa ihmistä saattaa joka puolelta sinkoava sinuttelu jopa hämmentää.

Moikkauksia

Moi lienee muovautunut eräiden toisten tervehdyssanojen, nimittäin moro(n) ja morjens pohjalta.

Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?

Esitelmä suomen kielen lautakunnan syysseminaarissa ”Nykysuomi ja sen huolto” 11.10.2002.

Lyhyestä virsi kaunis

Taloudelliseen puhetapaan ja äänielimien säästämiseen pyrkiminen tulee näkyviin muullakin tavoin: sanojen lyhentämisenä.

Väitteitä piilossa

Piilevän väitteen huomaa yleensä vain, jos sen joutuu kiistämään.

Nählään!

Eikös vain minussa asuva pieni kielentutkija herää lomaunteluudestaan.

Ketä tarvitsee röntgeniä?

Ketä-muoti esiintyy jo 1920-luvun Helsingin slangissa; kyse ei siis ole aivan nuoresta ilmiöstä.