Avainsana: ruotsin kieli - Sivu 4

Kolumniaarrearkku 6.7.2004 Matti Vilppula

Turistiruotsilla Tukholmaan

Oppilaiden on hyvä saada ensiksi tuntuma niihin sanoihin, joita he useimmin tarvitsevat.

Kolumniaarrearkku 16.12.2003 Taru Kolehmainen

Miksi ruotsissa on lukusana ”seitsemän” sanonnassa, jossa suomessa on ”viisi”?

Kolumniaarrearkku 20.5.2003 Heikki Hurtta

Suljettu-sana on monen kielitajussa irronnut sulkea-verbistä omaksi ’kiinnioloa’ merkitseväksi sanakseen.

Kolumniaarrearkku 25.2.2003 Matti Vilppula

Suomelle on ominaista sijamuotojen runsaus, ruotsille niiden niukkuus.

Kolumniaarrearkku 31.7.2001 Maija Länsimäki

Vapaa-loppuisten adjektiivien ongelma on usein niiden monitulkintaisuus.

Kolumniaarrearkku 23.11.1999 Mikael Reuter

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Kolumniaarrearkku 28.9.1999 Matti Vilppula

Osa suomalaisistakin sukunimistä on vanhastaan perustunut isän nimeen.

Kolumniaarrearkku 10.11.1998 Ritva Liisa Pitkänen

Yleisesti voi sanoa, että Suomessa asukkaiden kieli ja seudun paikannimistön kieli on sama.

Kolumniaarrearkku 16.6.1998 Terhi Ainiala

Kaupungin nimen ruotsinkielinen vastine on Idensalmi, joka ei ole yhtään sen enempää ruotsia kuin Iisalmi.

Kolumniaarrearkku 13.3.1998 Peter Slotte

Nimien selittäminen ei käy aivan helposti. Vaikeudet alkavat jo nimissä toistuvasta om-lopusta.