Avainsana: puhuttelu

Kotus-blogi 4.12.2018 Risto Uusikoski

Kato, kato, kato

Kai se pitää kattoa.

Kotus-blogi 11.5.2017 Risto Uusikoski

Kortit, mukit ja kirjat puhuvat omilla äänillään.

Kolumniaarrearkku 1.2.2009 Minna Pyhälahti

Kutsujan on mahdollista leikitellä sanoilla, väreillä, kuvilla ja muodoilla.

Kolumniaarrearkku 2.3.2008 Taru Kolehmainen

Puhuttelumuoto saattaa vaihtua kesken kappaleen ja jopa kesken virkkeen.

Kolumniaarrearkku 24.1.2006 Matti Vilppula

Tä, ha ja hä ovat tyylisävyltään arkisia, jopa hiukan epäkohteliaita.

Kolumniaarrearkku 27.5.2003 Matti Vilppula

Silloin kun ei tiedä, pitäisikö teititellä vai sinutella, on parasta valita teitittely.

Kolumniaarrearkku 2.1.2003 Taru Kolehmainen

Vanhaa ihmistä saattaa joka puolelta sinkoava sinuttelu jopa hämmentää.

Kolumniaarrearkku 4.1.2000 Eeva-Leena Seppänen

Usein henkilö, johon seurassa viitataan sanalla tää tai toi, on aviopuoliso, läheinen sukulainen tai ystävä.

Kolumniaarrearkku 9.2.1999 Riitta Eronen

Nuoret ovat aina hallinneet useita kielimuotoja.

Kolumniaarrearkku 29.4.1997 Maija Länsimäki

Vainaja-sanaa on käytetty etenkin läheisestä sukulaisesta tai tutusta ihmisestä puhuttaessa.