Siirry sisältöön

murteet

Pidetäänkö peijaiset?

Murteissa peijaiset on vanhastaan tarkoittanut hautajaisia, etenkin hautajaispitoja.

Meni ko jänkähä

”Jänkhästä” puhuvien käsityksenä näyttää olevan, että peräpohjalaista murretta voi jäljitellä lisäämällä h:n satunnaisiin paikkoihin.

Tupasvillaa jängällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Kakutuksen merkitys

Murteissa kakutuksella on tarkoitettu montakin eri asiaa.

Synttärikakku possuineen. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Kielensä kahleissa

Yleiskieltä puhuvankin murretausta paljastuu usein jonkin puheessa esiintyvän yksittäisen sanan perusteella.

Vadelma. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Laskiaisrokkaa

Sana herne on lainattu balteilta pari tuhatta vuotta sitten.

Runoilija ja murre

Murretta viljelleet lyyrikot ovat harvassa.

Ihmejuoma ternimaito

Sanan juuria on aikoinaan etsitty sanskritista asti.

Vanhimmasta nuorimpaan

Esikoinen on esikoinen, kuopuksella on monta nimitystä.

Lapsia kesälomalla Forssan kaupungin Ruostejärven leirikeskuksessa 1960-luvulla. Kuva: Forssan museo. CC BY-NC-SA 4.0.

Meän kieli – kieli vai murre?

Oloissa, joissa oma kirjakieli puuttuu, murteen asema korostuu. Murre saa kirjakielen luonnetta ja tehtäviä.

Miten ihminen menehtyy?

Kun ihminen menehtyy suruun, huoliin tai töiden paljouteen, hän ei välttämättä kuole, vaan nääntyy, uupuu perin pohjin.