Siirry sisältöön

murteet

Limasieniä ja poroveikkoja

Suomen murteissa tatti usein merkitsee vähän eri asiaa kuin yleiskielessä.

Puolukassa

Suomalais-ugrilaista perua olevalla sanalla puolukka on ikää usea tuhat vuotta.

Äidin kieltä

Ilmaisuvoimaista ja sävyltään omaleimaista kieltä.

Suomalaista sisua

Sana sisu on johdos sanasta sisä.

Tavikset ja tavan miehet

Ainakin jossain päin Suomea sanaparista tavan ihminen on tullut varsinainen muoti-ilmaus.

Janatuisen perhe poseeraamassa yhdessä porsaiden kanssa. Espoo, 1950 - 1955. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Elättikäärmeet

Maan eri osissa olisi kasvatiksi otettua käärmettä nimitetty eri tavoin.

Rantakäärme. Kuva: Vesa Heikkinen.

Kahdenlaista kaipaamista

Vaikka merkitykset ’ikävöidä’ ja ’kannella’ näyttävät olevan kovin etäällä toisistaan, ne liittyvät yhteen.

Ohukaisia ja pannukakkua

Ohukaisten ainekset ja nimitykset vaihtelevat.

Holokaustin kieltäminen

Kieltää-verbin monimerkityksisyys johtaa lukijan tulkitsemaan tekstin toisin kuin kirjoittaja aivan ilmeisesti on tarkoittanut.

Murteellisuuksia kirjakielessä

Nykysuomessa sanotaan länsimurteiden mukaisesti esimerkiksi ohra, kaula ja syylä eikä otra, kakla ja syplä, kuten vanhat itämurteiset muodot kuuluvat.