Siirry sisältöön

murteet

Aurinko, päivä ja loma

Havaintoja ajanilmauksista

Natsaijua ja muita houkuttumia

Erilaiset hyvikkeet ovat kuuluneet perinteisesti kaupantekoon venäläisten kanssa.

Juhulaklapin nakkoo

Joululahja on ruotsiksi julklapp. Sanan jälkiosa perustuu kolkuttamista merkitsevään verbiin.

Kerma erottuu

Yleisin kerman nimitys murteissa on ollut päällinen.

Kermaa kirnutaan voiksi Hämeenkyrössä v. 1936. Kuva: Ilmari Kohtamäki. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Tuohikuussa pukinpäivän aikaan

Agricolan rukouskirjan kalenteri loi pohjan kuukausien nimien yhtenäistämiselle.

Kauhavalainen käteen, kirvulainen jalkaan

Suomessakin on sanoja, jotka ovat jonkin paikkakunnan nimeen perustuvia lainen-johdoksia ja jotka tarkoittavat myös paikkakuntaan liittyvää tuotetta.

Huh hellettä

Helle on mahdollinen talvellakin.

Tuli kiehisissä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Mimmi polskutti käsipohjaa

Nimitysten määrästä päätellen käsipohjan uiminen on ollut tavallista.

Havuja sienisalaatissa

Melko laajalti murteissa havu on tarkoittanut myös havupuun neulasta.

Tunturikuusi. Kuva: Vesa Heikkinen.

Naapureita

Naapuri on yleisilmaus, vanha ruotsalaislaina; lähtömuoto nabo merkitsee sananmukaisesti lähellä asuvaa.

Pertti Virtaranta äänittää vuonna 1972 Paatenen kalmistomaalla A. Kärginaa, joka itkee naapurinsa haudalla. Kuva: Helmi Virtaranta. Museovirasto.