Siirry sisältöön

murteet

Pikkupyhät ja pesäpäivät

Joulujen välipäivinä olivat sallittuja myös laiskottelu ja leikki.

Jalanpainanta-leikki joulupahnoilla (Hämeenkyrö v. 1933). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Järjestään hyvää ainesta

Sekä järjestään että järjestäen ovat hyvää suomea. Ne vain merkitsevät eri asioita.

Hämypyhää viettämään

Hämäränhetken vietto on vanha maaseudun tapa.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Hepreaa, siansaksaa ja lampaanlatinaa

Käsittämätöntä puhetta murrearkistossa.

Maatilan hevonen Backaksen tilalla 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Tappuraista soittoa

Tappuran alkuperän arvellaan olevan yhteydessä tappaa-verbiin.

Juhannus ja mittumaari

Kuinka juhannusta juhlitaan tai kuinka reumatismi parannetaan?

Iloitkaamme kielen vaihtelusta

Erilaisia kielenkäyttäjäryhmiä riittää, ja yksilöllä on monta ryhmää, joihin samastua.

Pajunkissa

Myös lammas on päässyt pajun kukinnon nimitykseen.

Kaksi pajunkissaa ja keltainen höyhen. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Klahvi, kenkki ja lahja

Lahjoja perille viemässä