Siirry sisältöön

murteet

Käsikynkkää ja armaskoukkua

Kuvaavasti käsi kädessä kulkien.

Harmaasta koirasta joulukoiraan

Poimintoja auki jääneistä ovista.

Lumiukkoja Pohjois-Haagassa vuonna 1958. Kuva: Armas Nyberg. Helsingin kaupunginmuseo. Public domain

Kesäistä lyllyttelyä

Murteista voi nauttia lukemalla tai kuuntelemalla. Kolmas tapa on puhua itse.

Lehmiä laiduntamassa Viikin koetiloilla. 1970-luku. Kuva: Patrick Oras. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Nuorten monet kielet – murrettua suomea ja murteita

Nuoret sekoittavat sujuvasti eri kieliä ja erilaisia tapoja puhua suomea.

Kipajalka ja kinttukone

Hyppää pirunhyristimen selkään!

Ihmisiä polkupyörähuutokaupassa poliisiaseman pihalla. Mariankatu 3, Helsinki, 1972. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
Fyyrkantti-tanssia Iitissä v. 1926. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.

Laskiaisrokkaa ja häntäpuuroa

Rokka on vanhastaan ollut yleinen pitoruoka muun muassa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Pikkupyhät ja pesäpäivät

Joulujen välipäivinä olivat sallittuja myös laiskottelu ja leikki.

Jalanpainanta-leikki joulupahnoilla (Hämeenkyrö v. 1933). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Järjestään hyvää ainesta

Sekä järjestään että järjestäen ovat hyvää suomea. Ne vain merkitsevät eri asioita.

Hämypyhää viettämään

Hämäränhetken vietto on vanha maaseudun tapa.