Siirry sisältöön

murteet

Kesäistä lyllyttelyä

Murteista voi nauttia lukemalla tai kuuntelemalla. Kolmas tapa on puhua itse.

Lehmiä laiduntamassa Viikin koetiloilla. 1970-luku. Kuva: Patrick Oras. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Nuorten monet kielet – murrettua suomea ja murteita

Nuoret sekoittavat sujuvasti eri kieliä ja erilaisia tapoja puhua suomea.

Kipajalka ja kinttukone

Hyppää pirunhyristimen selkään!

Ihmisiä polkupyörähuutokaupassa poliisiaseman pihalla. Mariankatu 3, Helsinki, 1972. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
Fyyrkantti-tanssia Iitissä v. 1926. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.

Laskiaisrokkaa ja häntäpuuroa

Rokka on vanhastaan ollut yleinen pitoruoka muun muassa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Pikkupyhät ja pesäpäivät

Joulujen välipäivinä olivat sallittuja myös laiskottelu ja leikki.

Jalanpainanta-leikki joulupahnoilla (Hämeenkyrö v. 1933). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Järjestään hyvää ainesta

Sekä järjestään että järjestäen ovat hyvää suomea. Ne vain merkitsevät eri asioita.

Hämypyhää viettämään

Hämäränhetken vietto on vanha maaseudun tapa.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Hepreaa, siansaksaa ja lampaanlatinaa

Käsittämätöntä puhetta murrearkistossa.

Maatilan hevonen Backaksen tilalla 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.