Siirry sisältöön

murteet

Häätyä

Onko pohjoissuomalaisella häätyä-verbillä ja englannin verbillä have to jotain tekemistä toistensa kanssa vai onko yhtäläisyys vain sattumankauppaa?

Kaivopuisto talvella. Lapsia Kaivopuistossa mäen päällä. Kuva: Arvo Kajantie. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Hilkulla

Mistä tulee sanonta olla hilkulla?

Kilikellot. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Hillitön ja hulvaton

Mistä tulevat nykyään paljon käytetyt sanat hillitön ja hulvaton?

Jalanpainanta-leikki joulupahnoilla (Hämeenkyrö v. 1933). Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Lekaluku

Ruovedellä on ollut käytössä ilmaus lekaluku, jolla on tarkoitettu epäystävällistä, nopeasti annettua ohjeistoa. Voisiko se periytyä kirkkolatinasta, jossa sana decalocus tarkoitti ’kymmentä käskyä’?

Ulos puhujakorokkeeksi kannettu saarnastuoli. 1941. Kuva: A. Viitasalo. Sotamuseo. CC BY 4.0.

Juhannusheiniä lattialle

Juhannuksen aikaan päivä on pisimmillään ja luonto kukkeimmillaan. Ja luontohan kukkii.

Juhannusruusu. Kuva: Vesa Heikkinen.

Jappastaan ja juppastaan

Kun jappaistaan, ei asioita tekaista saati sutaista nopeasti, vaikka verbityyppi siltä kuulostaakin. Pitkien taivalten juppaiseminen ei sekään käy hetkessä, varsinkaan hölttäisevissä jalkineissa.

Lumi

Sataa jalkarättejä ja huopahattuja

Kevyt pakkaslumi voi olla auhtalunta, höttölunta, pakkasvitiä jne. Kuva: Matti Vilppula. 2000.

Syksy

”Suven jatkoo syksyset tuulet.”

Syksyn lehtiä vesilätäkössä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Härkäviikot

Tuntuvatko työt loman jäljiltä raskaammilta?

Karjan hoito. Kuva: Mustialan maamiesopiston opinnäytetyöt.

Kalkastaa

Kun poudistuu, taivas klaaraantuu!

Auringonlasku. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.