Siirry sisältöön

lapsenkieli

Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Katossa roikkuu ö-ö

Lapsella on oikeus omaan kieleen.

Vauva ja pieni poika kotona. Helsinki, n. 1946. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Jo lapsi nihkuu!

Setä Gananderin sanasto sylilapsen vanhemmille.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Tsemppulit äitiliinille!

Ärsyttävää vai ihanaa söpöstelyä?

Räpistys, vilistys, kimallus

Yleiskielessä ei ole vakiintunutta nimitystä sille, kun raaja herää puuduksista. Lastenkielessä ilmiöllä on monta nimeä.

Pieni ihme

Kun lapsi omaksuu kielen.

Unijuures. Kuva: Olli Onkamo, Kotuksen arkisto.

”Se näki tän prinsessan”

Leikissä ohjataan toista ja kerrotaan tarinaa.

Risto Uusikoski. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Matkimista ja mukauttamista

Mikä sulki puheliaan 4-vuotiaan suun neuvolassa? Kyse ei ollut ujoudesta vaan siitä, ettei tyttö osannut mielestään matkia lääkärin aksenttia.

Vauvamaha ja masutuubi

Hoivakielellä tarkoitetaan varsinkin vanhempien lapsilleen puhumaa lepertelykieltä, jota myös esimerkiksi hoitaja tai lääkäri saattaa käyttää.

Hoitaja ja vauva, 1940–1949. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

9.12.

Mitä tämä ruoka on oikeastaan?