Hyvä kieli säästää aikaa ja rahaa
Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan: paikannimilaki, lisää kielitietoa, parempia palveluja.
kielilainsäädäntö
Hyvää virkakieltä ja selkokieltä on edistettävä rinnakkain
Selkeää viranomaiskieltä ja selkokieltä pitää pohtia kokonaisuutena.
Kielen kehittämistä kolmesta suunnasta
Kun kieltä kehitetään, pitäisi huomio yksilötaitojen ja lainsäädännön ohella kiinnittää myös työkäytäntöihin ja -prosesseihin, muistuttaa Ulla Tiililä.
Kielellistä yhdenvertaisuutta – rajojen sisällä ja niiden yli
Oikeus asioida äidinkielellään viranomaisten kanssa ei edelleenkään ole itsestäänselvyys monikansallisissa valtioissa, kirjoittaa Heikki E. S. Mattila. Tunteita herättää myös kielten tasa-arvo tai sen puute kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Uusi sosiaalihuoltolaki – mitä merkitystä virkakielelle?
Säädösteksti vaikuttaa virkakieleen, ja kielen laadulla on väliä myös itse säädöksen ymmärrettävyyden kannalta. Ulla Tiililä kertoo, millä tavalla.
Tavallisista Virtasista venäläisvihaan – kansallisuusaate sukunimien valinnassa
1920- ja 30-luvun sukunimenmuutoksissa näkyy piirteitä yhtenäistämisnationalismista.
Onko suomen kielellä mitään virkaa tässä maailmassa?
Monipuolinen kielitaito omassa kielessä on hyvä pohja kaikelle oppimiselle ja ymmärtämiselle.