Siirry sisältöön

kielihistoria

”On inhimillistä, että kieli herättää tunteita myös tutkijassa”

Harri Uusitalo toivoo vaikuttavansa käsityksiin suomen kielen historiallisesta kehityksestä.

Rakkauden puolesta, istu puolees!

Mikael Agricola ja pari kolme postpositiota.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kielimuotojen rajakohtia aikajanalla

Milloin vanha kirjasuomi muuttui varhaisnykysuomeksi?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Vakaanhurskas vai vanhahurskas?

Keskustelu vanhurskas-sanan juurista jatkuu.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Tosiviisas vanhurskas

Puretaan keskiaikainen käännöslaina osiinsa ja katsotaan, mitä se on syönyt.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

2117

Sata vuotta on aika, jonka päähän voi melkein nähdä.

Suomi 100

Stadin slangi 1970-luvulla

Dödöä, diinareita ja diskohittejä.

Ihmisiä istumassa Vanhan ylioppilastalon portailla. 1971. Kuva: Matti Honkavaara. Helsingin kaupunginmuseo. Public domain.

Stadin slangi 1950-luvulla

Joskus sanan muodolle tai merkitykselle tapahtuu slangiin lainattaessa jotakin epätavallista.

Vene on tuonut lapsia Sörnäisten rantaan Sompasaaren kesäsiirtolassa vietetyn päivän jälkeen. 1950. Kuva: Eino Heinonen (?). Helsingin kaupunginmuseo. Public domain.

Stadin slangi 1940-luvulla

Ammis ja emlat: suomeakin on hyödynnetty slangisanoissa.

Inez Grünberg (oikealla) ja Dagmar Hackel, ehostavat itseään Haagassa vuonna 1943. Kuva: Constantin Grünberg. Helsingin kaupunginmuseo. Public domain.

Stadin slangi 1930-luvulla

Bileitä, butilkkoja ja doitseja.

Alkoholiliike Siltakadulla 1930-luvulla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo. CC BY-NC-ND 4.0