Avainsana: kasvi- ja eläinlajien nimitykset - Sivu 11

Kolumniaarrearkku 12.5.1998 Kirsti Aapala

Orvokkeja äitipuolelle

Keto-orvokkia on monissa kielissä vanhastaan sanottu pyhän kolminaisuuden kukaksi.

Kolumniaarrearkku 1.5.1998 Riitta Eronen

Turha on valittaa nimestä Suomen kasvitieteilijöille.

Kolumniaarrearkku 7.4.1998 Anneli Hänninen

Yleisimmin palmu tarkoittaa sellaista pajunoksaa, jossa on pajunkissoja.

Kolumniaarrearkku 3.3.1998 Katariina Rouvala

Punatulkku-sanan jälkiosa on alkuaan ääntä kuvaileva.

Kolumniaarrearkku 8.7.1997 Kirsti Aapala

Mato on monissa murteissa vakiintunut tavalliseksi käärmeen nimitykseksi.

Kolumniaarrearkku 3.6.1997 Sari Maamies

Monien kansojen uskomuksissa sudenkorennot ovat pimeyden voimien palvelijoita.

Kolumniaarrearkku 13.5.1997 Maija Länsimäki

Vuokko on muodostettu vuohi-sanasta samaan tapaan kuin lammasta tarkoittava uukko sanasta uuhi.

Kolumniaarrearkku 18.3.1997 Kirsti Aapala

Vanhimpia omaperäisiä puulajien nimityksiä ovat kuusi, koivu ja tuomi.

Kolumniaarrearkku 18.2.1997 Satu Tanner

Suurpetoja tarkoittavat sanat eivät kuulu kielemme vanhimpiin aineksiin, sillä eläimet ovat olleet useiden tabujen alaisia.

Kolumniaarrearkku 4.2.1997 Helena Suni

Sanojen yhteen kirjoittaminen on tärkeä keino osoittaa, että kyseessä on tarkasti määritelty ja vakiintunut ilmaus eli termi.