Siirry sisältöön

elintarvikkeet

Taateli

Taateli taitaa olla peräisin jostain muusta kielestä, vai kuinka?

Taatelipalmu hylätyn lähetysasemarakennuksen edessä. Namibia, 1951‒1963. Lähde: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä, osa 2. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.

Pähkinä

Laitanpa teille pähkinän: mistä tulee sana pähkinä?

Orava syö pähkinöitä, 1956. Kuva Aarne Laakkonen. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Puuro

Latviassa majapaikan aamiaispöydässä voi olla tarjolla kovin tutun näköistä ruokaa nimeltä putra. Näyttäisi nimensäkin puolesta olevan sukua suomalaiselle puurolle, mutta onko näin?

Tonttukuvioinen puurokulho, joka on täynnä riisipuuroa. Arabia. Kulhon tuotantoaika: 1912‒1914. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Nugaa

Sana nugaa kuulostaa vierasperäiseltä. Onko se lainattu kenties ranskasta?

Wiener Nougat -karamellipaperi. 2011. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Kuukauden sana
Kuukauden sana

Kuukauden sana marraskuussa 2019 on kasviliha

Voiko kasvilihakin olla lihaa?

Tomaatteja ja muita vihanneksia torilla. Kuva: Teresa Damski, Kotus.
Uutiset
Uutiset

Tarjoilija, miksi parsakaali-porkkanagratiinissa on viiva?

Yhdysviiva kertoo sanojen suhteesta.

Kielitoimiston ohjepankin etusivun vanha kuva, jossa on värikyniä ja kirjainlaattoja. Laatoista muodostuvat sanat "kieli", "ohje", "nimi".

Kartti

Oulaisten seudulla kartti tarkoittaa raakaa marjaa tai hedelmää, raakiletta, esimerkiksi mustikan kartti, omenan kartti. Mistä päin sanasta on tietoja? Usein sitä ei tunne kukaan muualla kasvanut.

Tyttö ja poika poimimassa marjoja metsässä vuonna 1957. Kuva: Rácz. Helsingin kaupunginmuseo.

Lurju

Mitä on lurju ja mistä sana on peräisin?

Maitosammioita Elannon meijerissä vuonna 1937. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Juhannuksen ruokalista

Kielenystävän herkut voivat löytyä myös kuvallisten ilmausten pitopöydästä.

Kallis ja parjattu pontikka oli myös terveydellinen juoma

Palo-, pala-, palan-, palant-, palanto-, palanut- ja palonviina – rakkaalle tisleelle oli monia nimiä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.