Avatareja vai avattaria
Kysymykseni koskee sanaa avatar. Kuinka se taipuu? Helsingin Sanomissa toimittaja kirjoittaa: ”Ehkä etätyöläiset ovat avatarejamme.” Itse olisin taipuvainen käyttämään muotoa avattariamme.
Kysymykseni koskee sanaa avatar. Kuinka se taipuu? Helsingin Sanomissa toimittaja kirjoittaa: ”Ehkä etätyöläiset ovat avatarejamme.” Itse olisin taipuvainen käyttämään muotoa avattariamme.
Ärsyttävää, kun etsii sanakirjasta sanan merkitystä tai käyttötapaa ja sana seisookin yksikseen, pelkin taivutustiedoin varustettuna.
Ystäväni mielestä sanaan ihan liittyy negatiivinen sävy, esimerkiksi ihan kaunis on hänen mielestään vähättelevä ilmaus. Minun mielestäni sanaan ei liity mitään negatiivista tulkintaa. Miten asia on?
Miksi suomi on Kielitoimiston sanakirjassa vain pienialkukirjaimisena, eikä suomi-sanan kohdalla ole ollenkaan maan nimeä Suomi?
Mitä tarkoittaa, kun jokin menee ihon alle?
Ovatko sanojen merkitykset Kielitoimiston sanakirjassa ensisijaisuusjärjestyksessä, vai missä järjestyksessä ne ovat? Asiasta keskustellaan Facebookin kieliaiheisessa ryhmässä.
Mistä löytäisin esimerkein varustettuja määritelmiä meta-alkuisille sanoille kuten metamalli, metataso, metakieli jne.?
Mitä tarkoittavat Kielitoimiston sanakirjassa olevat nuolimerkit esimerkiksi sanassa surullisenkuuluisa: myös ←→?
Eräs opetusalan asiantuntija käytti televisiohaastattelussa useaan kertaan ammatti-sanasta monikon illatiivia ammateihin. Onko se suositettava taivutusmuoto? Minusta sen pitäisi olla ammatteihin.
Mitä Kielitoimiston sanakirjassa tarkoittaa hakusanan perässä oleva numero tai merkkiyhdistelmä yläindeksissä, esimerkiksi 6, 14*C tai 52*F?