Yksi, kaksi, kolme, sauna!

Maanantai 10. maaliskuuta oli Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) viestinnässä kiireinen päivä. Vöyriläinen huumoriyhtye KAJ oli juuri voittanut Ruotsin euroviisukarsinnan eli Melodifestivalenin, ja toimittajat ympäri Suomen soittelivat KAJ- ja Vöyri-nimien taivutuksesta sekä suomenruotsin murteista. Niinpä oli syytä tehdä nopea uutinen nimien taivutuksesta ja Kotus-vinkki murteista – molempien linkit löytyvät alta.

Tässä blogitekstissä keskityn KAJ’n ja ”Bara bada bastun” (Saunotaan vain) historialliseen temppuun puimalla kokonaisuutta Euroviisujen kontekstissa ruotsin ja suomen kielen näkökulmasta. Lienee syytä sanoa varoituksen sanana, että nyt pudotaan aika syvälle viisutrivian kaninkoloon. Tervetuloa matkalle laulavaan Eurooppaan, nu kör vi!

Ett liv utan färger – det är inte du

Ruotsi on edellisen kerran laulanut Euroviisuissa ruotsiksi vuonna 1998. Tuolloin Jill Johnson edusti länsinaapuriamme kappaleella ”Kärleken är” (Rakkaus on). Vuoden 1999 Euroviisuihin tehtiin kieliuudistus, jonka mukaan edustussävelmiä ei tarvitse enää esittää maiden kansalliskielillä. Tästä voidaan helposti päätellä, että Ruotsi ei ole siis kertaakaan uuden kielisäännön aikana turvautunut omaan kieleensä.

Ruotsin kieltä Euroviisuissa on kuitenkin kuultu tällä vuosituhannella, kiitos Suomen. Vuoden 2012 Uuden musiikin kilpailun nimittäin voitti suomenruotsalainen Pernilla Karlsson kappaleellaan ”När jag blundar” (Kun suljen silmäni). Ennen vuoden 2025 kilpailua tämä on edellinen kerta, kun ruotsia on viisuissa kuultu. Milloinkohan mahdamme kuulla seuraavan kerran riikinruotsia viisulavalla?

Jotta trivia ei olisi liian yleismaailmallista, sukelletaan vielä hieman syvemmälle. Moni saattaa muistaa vuonna 1999 tehdyn kieliuudistuksen, mutta huomattavasti harvempi tavan tallaaja tietää kaikkia viisujen kielikiemuroiden käänteitä.

Och skön är Stockholms ö

Vuodesta 1956 vuoteen 1965 Euroviisujen säännöissä ei ollut mainintaa siitä, millä kielellä edustussävelmät tulisi esittää. Vuonna 1965 (yllättäen) Ruotsia edusti englanninkielisellä kappaleella ”Absent Friends” (Poissa olevat ystävät) oopperalaulaja Ingvar Wixell, mikä sai järjestävän tahon kiemurtelemaan vaivaantuneesti. Eikö ollutkaan itsestään selvää, että kaikki maat laulaisivat omalla kielellään?

Niinpä vuonna 1966 laadittiin sääntö, jonka mukaan edustuskappaleet tulisi laulaa jollakin edustamansa maan kansalliskielistä. Säännöstä luovuttiin väliaikaisesti vuonna 1973, mutta se lanseerattiin uudelleen vuoden 1977 kilpailuja varten. Sääntö oli voimassa vuoteen 1998 asti.

Vapaan kielisäännön aikojen viisuja tarkasteltaessa todetaan helposti, että vuosina 1973–1975 Ruotsi lauloi aina englanniksi. Vuonna 1976 maa ei osallistunut. Kielisäännön rauettua vuonna 1999 on Ruotsi laulanut joka kerta englanniksi ennen tämänvuotista. Vuonna 2009 Ruotsin edustussävelmä ”La voix” (Ääni) esitettiin puoliksi englanniksi ja puoliksi ranskaksi. (Sivuhuomiona: Vuonna 2009 Ruotsia edustanut Malena Ehrnman on ilmastoaktivisti Greta Thunbergin äiti.)

Malttakaa, olen pääsemässä maaliin. Vielä hetkeksi 1960-luvulle. Vuonna 1964 – vuotta ennen Ingvar Wixellin englanninkielistä oopperakappaletta – Ruotsi ei osallistunut.

Siis: Vuoden 1963 jälkeen Ruotsi ei ole kertaakaan lähettänyt Euroviisuihin ruotsinkielistä kappaletta, ellei heidän ole ollut pakko. Edellinen Ruotsin vapaaehtoisesti ruotsinkielinen euroviisu on Monica Zetterlundin ”En gång i Stockholm” (Kerran Tukholmassa). Kuten upotuksesta näkyy, Euroviisut olivat tuolloin hieman erinäköinen tilaisuus kuin nykyään. Ainakin itselleni tämä panee KAJ’n temppua oikeaan perspektiiviin.

Vuoden 1963 jälkeen Ruotsi ei ole kertaakaan lähettänyt Euroviisuihin ruotsinkielistä kappaletta, ellei heidän ole ollut pakko.

Ei saa peittää

KAJ laulaa euroviisussaan osittain suomeksi. Seuraavassa sisennyksessä lihavoituna ne yhdeksän eri sanaa suomea, jotka kappaleessa kuullaan. Koskaan aiemmin jonkin muun maan kuin Suomen edustuskappaleessa ei ole kuultu suomea yhtä paljon kuin ”Bara bada bastussa”.

Sanoituksessa mainitaan myös suomalainen Arja Saijonmaa. Hän on ensimmäinen suomalainen, jonka nimi on mainittu euroviisun sanoituksissa. Jos henkilönnimet euroviisusanoituksissa kiinnostavat enemmän, lue jutun loppuun linkattu mainio keskusteluketju euroviisufoorumi Viisukuppilasta.

Mitäs nyt? Kesävalot nyt

Suomen kieltä on kuultu Euroviisuissa muun maan edustajan laulamana ennen KAJ’ta kolme kertaa. Ensimmäistä kertaa suomeksi lauloi Jugoslavian Ivan & 3M -kokoonpano vuonna 1969 kappaleessaan ”Pozdrav svijetu” (Terveisiä maailmaan). Hakasulkeissa vapaat suomennokset.

Kappale on yksi lukuisista viisuhistorian tapauksista, joissa äänestäjiä ympäri Euroopan yritetään kosiskella tuomalla mukaan mahdollisimman monia elementtejä Euroopan eri laidoilta. Yksi parhaista (tai pahimmista) esimerkeistä vastaavasta on Norjan vuoden 1973 edustussävelmä, Bendik Singers ‑kokoonpanon esittämä ”It's Just a Game” (Se on vain peliä), jossa lauletaan jokaisella sen vuoden Euroviisuihin osallistuneen maan kielellä – niinpä myös suomeksi.

Eniten suomea ennen ”Bara bada bastua” on laulettu Viron vuoden 2008 euroviisussa ”Leto svet” (Kesävalo), joka esitetään suomeksi, saksaksi ja serbiaksi. Erikoista kielivalintaa selittää serbian osalta se, että vuoden 2008 Euroviisut järjestettiin Serbian pääkaupungissa Belgradissa, mutta on Kreisiraadion kappale muutenkin hieman erikoinen. Suomeksi lauletaan neljän eri sanan verran seuraavasti:

Torille? Till torget?

Sellaista kieli- ja euroviisutriviaa tällä kertaa. Toivottavasti opitte jotakin uutta mainiosta laulukilpailustamme.

Lehdistössä ja fanipiireissä on todettu, että tänä vuonna Suomella on ikään kuin kaksi edustajaa Euroviisuissa, joten voinee perustellusti kysyä, onko käsillä kaikkien aikojen suomalainen viisukevät. Samanlaisia kommentteja esitettiin 2023, Käärijän vuonna.

---