Vöyriläinen huumoriyhtye KAJ voitti Melodifestivalenin ja edustaa täten Ruotsia tämän vuoden Euroviisuissa Sveitsin Baselissa. Yhtye on tunnettu siitä, että se esittää musiikkinsa vahvalla Vöyrin murteella. Tässä Kotus-vinkissä tarkastellaan sitä, mitä Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) on kirjoitettu suomenruotsin murteista.
Nimien KAJ ja Vöyri taivutuksesta kerrotaan Kotuksen uutisessa. Vöyri taipuu ulkopaikallissijoissa, eli yhtye on kotoisin Vöyriltä. Jos KAJ’ta täytyy taivuttaa, on heittomerkki luontevin ratkaisu.
Keskisen Pohjanmaan murretta
Ruotsin murteita puhutaan Suomessa neljällä alueella: Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla. Vöyri sijaitsee ruotsinkielisen Pohjanmaan keskisessä osassa.
Koska suomenruotsi on syrjässä muusta ruotsin kielen puhuma-alueesta, on sen murteissa monia arkaismeja eli vanhahtavia ilmauksia. Toisaalta suomenruotsin murteissa on tapahtunut myös lukuisia uudennoksia.
Pääosin Suomen ruotsalaismurteita voidaan kuitenkin luonnehtia konservatiivisiksi. Ne ovat säilyttäneet monia piirteitä, joita Ruotsissa tavataan vain perifeerisissä, erityisesti pohjoisissa murteissa.
Språkbruk murteiden äärellä
Språkbruk on ainoa kieleen keskittyvä suomenruotsalainen aikakauslehti. Lehteä on julkaistu vuodesta 1981, ja vuodesta 2021 alkaen se on ilmestynyt pelkkänä verkkolehtenä.
Språkbrukin sivuilta löytyy lukuisia suomenruotsin murteisiin liittyviä juttuja. Ne on koottu dialekter-avainsanan alle. Språkbrukista voi lukea muun muassa KAJ’n haastattelun vuodelta 2016.
Språkbrukin toimitus suosittelee myös tutustumaan artikkeliin Dialekten ger identiteten guldkant. Siinä esitellään Wikimedia-projektia, jonka lopputuotteena on interaktiivinen kartta, jonka avulla voi kuunnella eri suomenruotsin murteita.
Sanakirja Suomen ruotsalaismurteista
Kotuksessa toimitetaan Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaa eli Ordbok över Finlands svenska folkmålia. Sanakirjassa kuvataan kattavasti Pohjanmaan, Ahvenanmaan, Turunmaan ja Uudenmaan ruotsalaismurteiden sanasto.
Ensimmäiset ajatukset kattavan Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan tekemisestä virisivät 1930-luvulla. Sanakirjatyö aloitettiin vuonna 1959, ja vuonna 1976 sanakirjahanke siirrettiin silloiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Vuonna 2013 sanakirjaa alettiin julkaista verkossa.