Selkeän kielen päivän historiaa
Selkeän kielen päivän tapahtumia on järjestetty Suomessa vuodesta 2012.
Kansainvälistä selkeän kielen päivää vietetään lokakuun 13. päivä. Päivän vieton aloitti kansainvälinen selkeän kielen järjestö Plain Language Association International (PLAIN) vuonna 2011. Suomessa päivää vietettiin ensimmäistä kertaa jo seuraavana vuonna.
Päivää ja selkeää kieltä juhlistaakseen Kotimaisten kielten keskus järjestää vuosittain yhteistyökumppaneidensa kanssa Selkeän kielen päivän tilaisuuden tai jonkin muun tapahtuman. Päivää juhlimalla halutaan nostaa esiin hyvän viranomaiskielen merkitystä yhteiskunnassa sekä pohtia yhdessä viranomaisten viestinnän, tekstien ja palvelujen kielen kehittämistä. Parillisina vuosina Selkeän kielen päivän tilaisuudessa julkistetaan myös hyvää virkakieltä edistänyt Vuoden selväsanainen.
Tehtäviä ja työpajoja
Ensimmäisinä vuosina selkeän kielen päivää juhlistettiin erilaisin viranomaisille suunnatuin tehtävin ja tempauksin. Päivää juhlittiin myös osana Demokratiapäivää, jonka Suomen Kuntaliiton järjestää vuosittain lokakuun alussa. Vuonna 2017 Kotimaisten kielten keskus järjesti selkeä kielen päivänä työpajan, jonka teemana oli sote- ja maakuntauudistus. Työpaja toteutettiin yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa.
Selkeän kielen päivä 2018
Vuonna 2018 selkeän kielen päivää juhlistettiin 11. lokakuuta tilaisuudessa, jossa tutustuttiin hyvää virkakieltä edistäviin hankkeisiin Suomessa ja Norjassa. Tilaisuuden järjestivät Kotimaisten kielten keskus, Kela, Verohallinto ja valtiovarainministeriön Avoin hallinto ‑hanke. Tilaisuus pidettiin Kelan päätoimitalolla Helsingissä.
Viranomaisten viestinnän saavutettavuus on ollut Norjassa jo pitkään valtion tärkeimpiä kehityskohteita. Selkeän kielen päivän tilaisuudessa virkakielen selkeyttämisen norjalaiset voimahahmot Sissel Motzfeldt ja Ragnhild Samuelsberg kertoivat työstään, muun muassa lainvalmistelun kehittämisestä.
Lisäksi tilaisuudessa tutustuttiin hyvää virkakieltä edistäviin hankkeisiin eri puolilla suomalaista julkishallintoa. Myös Vuoden selväsanainen -kilpailun ehdokkaat esittelivät töitään. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen julisti kilpailun voittajaksi Kelan viestinnän Kela-tärpit.
Tilaisuuden ohjelmaa oli mahdollista seurata verkkolähetyksenä, ja tallenne on edelleen katsottavissa.
Selkeän kielen päivä 2019
Vuonna 2019 selkeän kielen päivän tilaisuus järjestettiin 15. lokakuuta Helsingissä Kuntatalolla. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Hän pohti, kuinka uudet tavat viestiä haastavat opetuksen ja hallinnon kielenkäyttöä. Viestinnän kohderyhmä ja ympäristö ovat laajentuneet, ja vuorovaikutuksen merkitys on korostunut. Kielitietoinen viestintä edellyttää tekstin sävyn, lajin ja muodon miettimistä.
Viestintäsuunnittelija Aino Tunkelo kertoi esityksessään poliisin operatiivisen viestintäryhmän toiminnasta ja tehtävistä. Ryhmän työnä on tiedottaa poliisin toiminnasta Twitterissä (nyk. X) mahdollisimman nopeasti, oikeaa tietoa välittämällä ja poliisin operaatiota vaarantamatta. Twiittien kieliasussa keskitytään tekstin tyyliin, sävyyn ja oikeakielisyyteen.
Accenturen Essi Aaltonen esitteli puheenvuorossaan Riihimäen kunnan verkkosivujen virtuaaliassistentin, Kunta-Katin, toimintaa. Kunta-Kati vastaa kunnan palveluita koskeviin kysymyksiin. Aaltonen kertoi, millaista kieltä Kunta-Kati käyttää ja miten sille pitäisi puhua. Sille voi esittää myös puhekielisiä ja kirjoitusvirheitä sisältäviä kysymyksiä, joihin se pyrkii vastaamaan asiallisella ja selkeällä kielellä.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä puhui siitä, millainen rooli selkokielellä on viestinnän tukena. Hän esitteli yleisesti selkokieltä ja sen periaatteita sekä antoi lyhyesti ohjeita selkotekstin kirjoittamiseen. Lisäksi hän kertoi selkokielityöstä Suomessa sekä sen kehittymisestä.
Celian viestintäasiantuntija Rauna Nerelli kokosi tilaisuuden lopuksi yhteen käsiteltyjä teemoja. Hän johdatti keskustelua esittämällä väittämiä, joista yleisö sai olla samaa tai eri mieltä. Muun muassa väitteestä ”Selkeä virkakieli ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa” oltiin sekä samaa että eri mieltä, kun taas väittämä ”Virkamiehet eivät tiedä riittävästi erilaisista lukemisen esteistä” sai yksimielisen kannatuksen.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kotimaisten kielten keskus, Kuntaliitto ja Selkokeskus.
