Selkeän kielen päivä 2024

Päivän esityksissa pohdittiin, miten huomioida monenlaiset lukijat monenlaisissa viranomaisteksteissä.

Selkeän kielen päivän tilaisuus järjestettiin torstaina 10. lokakuuta. Sen teemana oli Monet lukijat, monet tekstit. Päivän esityksissä pohdittiin, miten asiakaslähtöisyyttä voi toteuttaa viraston tekstityön arjessa, millaista turhaa kysyntää viestinnän organisaatiolähtöisyys aiheuttaa ja miten kirjaaminen vaikuttaa työhön varhaiskasvatuksessa. Lisäksi kuulimme hyviä esimerkkejä julkishallinnon tekstien ja tekstityön kehittämisestä, kun Vuoden selväsanainen -kilpailun kärkiehdokkaat kertoivat kilpailutöistään. Lopuksi julkistettiin kisan voittaja.

Monet lukijat, monet tekstit

Tilaisuuden tervetuliaissanat lausui Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. Hän korosti viranomaisten selkeän kielen tärkeyttä ja merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa. Selkeä ja ymmärrettävä kielenkäyttö lisää kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja saada tietoa. Se myös parantaa viranomaistoiminnan tehokkuutta sekä ihmisten hyvinvointia, kun vuorovaikutus toimii.

Päivän teemaa käsittelevän ensimmäisen puheenvuoron pitivät viestintäjohtaja Aino Likitalo ja asiakaskokemuspäällikkö Elina Piskonen  Opetushallituksesta. He kertoivat, miten asiakaslähtöisyys näkyy Opetushallituksen arkisessa tekstityössä. Nykyisessä maailmassa, joka on täynnä tekstejä, pelkällä tekstillä tai runsaalla sisällöllä ei ole itseisarvoa. Viesti saadaan perille vain laadulla ja selkeydellä sekä asiakkaan tarpeiden oikea-aikaisella huomioimisella. Viranomaisen viestinnän on oltava kohderyhmälle hyödyllistä, ja tekstin tavoitteen on oltava kirkas. On myös hyvä muistaa, että ammattilaisetkaan eivät kiireisessä työelämässä kaipaa lukemista hankaloittavaa ammattikieltä, kun he etsivät vastauksia arjen työhönsä.

Hermanni Hyytiälä tarkasteli puheenvuorossaan sitä, miten ja miksi organisaatiolähtöinen asiakaspalvelu synnyttää jatkuvasti tilanteita, joissa asiakas ei ensimmäisellä yrittämällä saa tarvitsemaansa tietoa tai asiaansa hoidettua. Tämä synnyttää häiriökysyntää, eli asiakas joutuu ottamaan uudelleen yhteyttä organisaatioon tarkistaakseen asioita ja saadakseen neuvoja. Kun halutaan parantaa organisaation toiminnan tehokkuutta ja onnistumista, on ensin selvitettävä, kuinka paljon kysynnästä on ensisijaista ja kuinka paljon häiriökysyntää. Lisäksi pitää kartoittaa, mikä organisaation toiminnassa aiheuttaa häiriökysyntää.

Akatemiatutkija Noora Heiskanen käsitteli esityksessään kirjaamistyötä varhaiskasvatuksessa. Hän johtaa Itä-Suomen yliopiston hanketta, jossa tutkitaan dokumentointia, sen merkitystä ja vaikutuksia opetusalan ammattilaisten työssä ja lasten oikeuksien toteutumisessa. Tutkimus on osoittanut, miten monin tavoin dokumentointi vaikuttaa työyhteisöjen arkiseen toimintaan ja myös siihen, miten työntekijät näkevät työnsä ja esimerkiksi tulkitsevat ja arvioivat lasten toimintaa päiväkodeissa. Tutkimus on auttanut myös tarkentamaan sitä, mitkä tekijät aiheuttavat kokemuksia kirjaamisen kuormittavuudesta.

Vuoden selväsanaiseksi valittiin Pohteen nimiryhmä

Selkeän kielen päivän tilaisuuden lopuksi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio julkisti Vuoden selväsanaisen 2024. Tunnustuksen sai Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen nimiryhmä ansiokkaasta työstä, jolla se on yhtenäistänyt ja selkeyttänyt alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköiden nimiä. Vesikallio valitsi voittajan kolmesta kärkiehdokkaasta, jotka kilpailun esiraati oli valinnut. Tänä vuonna Vuoden selväsanainen ‑kilpailuun ilmoittautui 19 hienoa ehdokasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Ennen voittajan julkistusta kaikki kolme kärkiehdokasta kertoivat kilpailutöistään. Laura Rostén-Jokinen Kelasta kertoi selkeän kielen oppimispoluista, joita on laadittu Kelan työntekijöiden osaamisen tueksi. Sanna Krook ja Marjut Kiviahde kertoivat Pohteen nimityöstä ja nimien suunnittelun periaatteista. Raisa Rintamäki esitteli Tulli.fi-verkkosivuston laajaa uudistyötä, jonka lähtökohtana ja perustana on asiakaslähtöisyys.

Kolmen kärjen lisäksi kukat ja kunniakirja ojennettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Esiraati halusi antaa erityisen kunniamaininnan sen Hyvä kieli ‑ryhmille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä asiakasviestinnän selkeyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi. Raadissa oli edustaja valtiovarainministeriön Avoin hallinto ‑tiimistä, Selkokeskuksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kotimaisten kielten keskuksesta.

Kilpailun voittajan, muiden kärkiehdokkaiden sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kilpailutöihin voi tutustua tarkemmin Vuoden selväsanainen 2024 ‑verkkosivulla. Sieltä löytyvät myös kärkiehdokkaiden esitysten diat. Syksyn aikana esittelemme kilpailun kaikki muutkin ehdokastyöt, ja linkit esittelyihin kootaan kilpailun sivulle.

Virkakielihaasteeseen osallistuttiin vilkkaasti

Selkeän kielen päivän tilaisuuden päätti Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä. Loppusanoissaan hän kertoi Kotuksen virkakielihaasteesta ja kiitti siihen osallistuneita. vuoden 2024 alussa hallintolaki täytti 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Leena Nissilä haastoi julkishallinnon organisaatiot ottamaan hyvän virkakielen kaikille avoimet verkkokurssit osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä. Haasteeseen vastasi 16 julkishallinnon organisaatiota.

Tilaisuuden järjesti Opetushallitus yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Päivän juontajana toimi opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta. Etäyhteydellä ohjelmaa seurasi noin 250 osallistujaa.