Selkeän kielen päivä 2022

Päivän teemoina olivat kielellinen saavutettavuus sekä kielen ammattilaisten rooli viranomaistyössä.

Selkeän kielen päivän tilaisuus järjestettiin maanantaina 10. lokakuuta 2022 Kotimaisten kielten keskuksessa. Sen teemoina olivat kielellinen saavutettavuus sekä kielen ammattilaisten rooli viranomaisten viestinnän ja palvelujen kehittämisessä. Tilaisuuden järjesti Kotimaisten kielten keskus yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Ohjelmassa oli puheenvuoroja ja keskustelua siitä, mistä digitaalisten palvelujen kielellinen saavutettavuus syntyy ja millaista asiantuntemusta ja yhteistyötä sen parantamiseen tarvitaan. Kuulimme myös, millaista kielenhuoltajien ja kääntäjien työ on valtion virastoissa ja kunta-alalla ja miten tätä työtä kannattaa organisoida ja kehittää. Lisäksi Vuoden selväsanainen 2022 ‑kilpailun kolme kärkiehdokasta esittäytyivät, ja tilaisuuden lopuksi julkistettiin kilpailun voittaja.

Palvelujen kielellinen saavutettavuus tukee yhdenvertaisuutta

Tilaisuuden avasi Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä. Hän totesi, että ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen edellyttää kielitietoista yhteiskuntaa. Kun pyritään parantamaan palvelujen kielellistä saavutettavuutta, tärkeää ei ole vain se, mitä kieliä voimme käyttää, vaan myös se, millaista kieltä palveluissa käytetään. Siksi työhön tarvitaan kielen ammattilaisia kaikilla sektoreilla.

Tullin verkkoviestinnän ja saavutettavuuden asiantuntija Raisa Rintamäki tarkasteli esityksessään sitä, miksi digitaalisten palvelujen kielellinen saavutettavuus on tärkeää ja miten sitä voi edistää. Tullissa palvelujen saavutettavuuden kehittämistyö tähtää siihen, ettei kieli ole kenellekään este vaan auttaa ja tukee palvelujen käyttöä.

Palvelujen saavutettavuudesta hyötyvät kaikki, mutta joillekin se on välttämättömyys. Raisa Rintamäki

Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää palvelua mahdollisimman helposti. Raisa Rintämäen mukaan siihen tarvitaan sekä selkeää yleiskieltä että selkokieltä. Tarvitaan myös tekijöitä, joilla on osaamista ja aikaa kehittää palvelujen kieltä. Tätä työtä Tullissa tekevät kolme kielenhuoltajaa, kaksi verkkotoimittajaa sekä saavutettavuuden ja selkokielen asiantuntija.

Digipalvelujen kehittämisessä kielen ammattilaisilla tärkeä rooli

Paneelissa keskusteltiin kielen ammattilaisten työstä ja roolista viranomaisten viestinnän ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Keskustelijoina olivat OmaVeron tuoteomistaja Joonas Jarva Verohallinnosta, kielenhuoltaja Heidi Partanen Kelasta ja kielenkääntäjä Linn Wilhelmsson Suomen Kuntaliitosta.

Puheenvuoroissa nousi selvästi esiin se, miten tärkeä rooli organisaation omilla kielen ammattilaisilla on palvelujen saavutettavuuden kehittämisessä. Kelassa ja Verohallinnossa – kuten Tullissakin – kielenhuoltajat ovat mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittävät palvelujen kieltä ja tekstejä tiiviissä yhteistyössä sisällön ja tietotekniikan asiantuntijoiden ja tietysti myös kielenkääntäjien kanssa. Lisäksi he kouluttavat, laativat ohjeistuksia ja kehittävät tekstien tekoon liittyvää työtä.

Keskustelijat korostivat myös sitä, että kielenhuoltajien tavoin kielenkääntäjien tulisi olla alusta asti mukana, kun tekstejä, palvelujen kielellisiä valintoja ja esimerkiksi uusia nimiä ja nimikkeitä suunnitellaan. Valitettavan yleisesti kielen ammattilaiset nähdään edelleen tekstien viimeistelijöinä. Kääntäjät otetaan mukaan erilaisiin hankkeisiin ja prosesseihin vielä myöhemmin kuin kielenhuoltajat.

Sekä Kelassa että Verohallinnossa on hyviä kokemuksia siitä, miten eri alan asiantuntijoiden yhteistyö digitaalisten palvelujen kehittämisessä tehostaa toimintaa ja laajentaa kaikkien osaamista. Saadaan tietoa teknisten ja toimivien kielellisten ratkaisujen yhteensovittamisesta, ja tietoisuus kielen merkityksestä palvelujen saavutettavuudelle vahvistuu.

Vuoden selväsanaiseksi valittiin Suomi.fi-verkkotoimitus

Tilaisuudessa Vuoden selväsanainen -kilpailun kolme kärkiehdokasta esittelivät kilpailutöitään. Antti Hovila ja Paula Lahtinen kertoivat Euroopan kuluttajakeskuksen uusista verkkoasiointilomakkeista, Jenni Viinikka kertoi Kelan tekstien kehittämisohjelmasta ja Minna Mäkinen esitteli Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-verkkotoimituksen laatimia Suomi.fi-oppaita.

Tilaisuuden lopuksi Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen julisti Vuoden selväsanaiseksi Suomi.fi-verkkotoimituksen ja sen laatimat oppaat. Hän valitsi voittajan esiraadin seulomien kärkiehdokkaiden joukosta.

Minna Karhusen palkintopuheen tallenteen voi katsoa Vuoden selväsanainen 2022 ‑verkkosivulla. Lisäksi sivulla kerrotaan kilpailun voittajan, kärkiehdokkaiden sekä kaikkien muidenkin kilpailun osallistujien kilpailutöistä. Lue myös Leena Nissilän blogi Selkeän kielen päivän tilaisuudesta sekä digipalvelujen kielellisen saavutettavuuden kehittämisestä.

---