Valmista sanakirja-artikkelia lukiessa voi parhaimmillaan tuntua, että esimerkit solahtavat sujuvasti oikeisiin merkitysryhmiin. Artikkelin valmistumista edeltää kuitenkin aikamoinen määrä pähkäilyä ja selvitystyötä, joskus jopa yhden ainoan esimerkin ympärillä.
Paraikaa olen kirjoittamassa piirittää-artikkelia Vanhan kirjasuomen sanakirjaan. Kuten arvata saattaa, tarjolla on lukuisia sotaisia esimerkkejä, joissa ollaan milloin vihollisten piirittäminä, milloin itse piirittämässä kaupunkeja ja satamia.
Lupaus piirittämisestä?
Piirittää-verbillä on monia muitakin käyttöyhteyksiä. Ehkä eniten päänvaivaa minulle on aiheuttanut seuraava Jeremian kirjan katkelma, jossa Jumala puhuttelee profeetan suulla neitsyt Israelia eli Israelin kansaa:
[C]ohenna sydämes oikialle tielle, jota minä olen waeldanut. Cuinga cauwan sinä tahdot exyxis käydä, sinä horjahtawainen tytär? Sillä Herra on jotakin utta maalla luopa, waimon pitä miestä pijrittämän. (Jer. 31:21‒22, vuoden 1642 suomennos)
Kohdassa kehotetaan pakkosiirtolaisuuteen joutuneita israelilaisia palaamaan takaisin kotiseuduilleen. Houkutuksena toimii lupaus jostain aivan uudesta Jumalan teosta: ”waimon pitä miestä pijrittämän”.
Raamatunkohdassa puhutaan siitä, miten tuhottu ja hävitetty Israel ja Juuda rakennetaan uudelleen ja otetaan jälleen viljelykseen. Mutta mitä piirittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä? Nouseeko neitsyt Israel uhkaamaan naapurikansojaan sotilaallisessa mielessä ja kenties alistamaan ne valtaansa? Onko tässä jotain samaa kuin Miikan kirjan kehotuksessa tytär Siionille?
Mutta hangidze nyt sinä sotanainen: sillä meitä pijritetän, ja Israelin Duomarita widzalla poskelle lyödän. (Miika 4:14, vuoden 1642 suomennos)
Jotenkin tällainen tulkinta ei kuitenkaan tunnu sopivan tarkastelemani Jeremian kirjan kohdan henkeen. Auttaisiko Mikael Agricola? Hän on suomentanut: ”Herran pite iotaki wtta Maan päle saattaman, Waimon pite Miehen ymberisulkeman” (1551). En ymmärrä.
Myös nykyisessä, vuonna 1992 hyväksytyssä raamatunsuomennoksessa käytetään piirittää-verbiä:
Paina mieleesi tie,
se polku, jota olet kulkenut.
Kuinka kauan vielä kääntyilet edestakaisin,
sinä päättämätön tyttö?
Nyt Herra luo täällä aivan uutta:
”Nainen miestä piirittää.”
Kohdan ymmärtämistä eivät edistä myöskään latinankielinen Vulgata (femina circumdabit virum) eikä vuoden 1545 saksannos (Das Weib wird ‒ ‒ den Man vmgeben). Hepreaa en osaa.
Miehistymistä ja voimistumista?
Mutta kas, vuosien 1540‒1541 ruotsinnoksessa, joka tunnetaan nimellä Kustaa Vaasan Raamattu, ei ole tyydytty sanasanaiseen kääntämiseen vaan on lähdetty selittämään: ”the som tilförenna skickade sigh som quinnor, the skola nu män wara”. Kehotettaisiinko tässä siis naisten kaltaisia eli alisteisessa asemassa olleita israelilaisia nousemaan miehuullisesti ja ottamaan Jumalan avulla kohtalonsa omiin käsiinsä?
Yhä ihmeellisempää on tulossa. Ruotsinnoksessa on myös reunamerkintä, joka selittää som quinnor -ilmausta:
(som quinnor.) Tå the quälias med barn, Män, thet är, the skola wara vthan werck, starcke og lustoghe.
Naisiin vertaaminen siis tarkoittaisi, että ne (israelilaiset), jotka aiemmin ovat käyttäytyneet synnytyskivuissaan huutavien naisten tavoin, tulevat pääsemään tuskistaan, voimistumaan ja reipastumaan. Tässä on muistumaa vähän aiemmasta Jeremian kirjan kohdasta, luvun 30 alusta. Siinä kuvataan kauhistuttavaa sekasorron päivää, joka tuo israelilaisille helpotuksen, vapautuksen pakkosiirtolaisuudesta:
Katsokaa ympärillenne:
Voiko mies synnyttää?
Miksi jokainen mies pitelee vatsaansa
ja voihkii kuin synnyttävä nainen?
Miksi kaikkien kasvot ovat kalvenneet?
(Jer. 30:6, vuoden 1992 suomennos)
Tähän kauhun päivään suhteutettuna Kustaa Vaasan Raamatun reunamerkintä on tulkittavissa: kun israelilaiset näkevät, että myllerrys on heidän puolellaan olevan Jumalan työtä ja tarjoaa heille tilaisuuden vapautua vieraan kansan ikeestä, he voittavat pelkonsa, miehistyvät ja voimistuvat.
Syntymättömän lapsen suojaamista
Palataan kuitenkin vielä vuoden 1642 raamatunsuomennokseen ja alun perin pähkäilemääni kohtaan ”Herra on jotakin utta maalla luopa, waimon pitä miestä pijrittämän” (Jer. 31:22). Kohta on kuin onkin selitetty luvun lopussa! Ja näin selitys kuuluu:
Miestä pijrittämän) Tämä ymmärretän pyhästä neidzestä Mariasta, jonga piti ilman miehen awuta synnyttämän miehen, luwatun Messiaxen: sillä se oli usi ja cuulumatoin.
Selityksessä Jeremian profetia tulkitaan siis viittaukseksi siihen, miten Neitsyt Maria synnyttää kirjoituksissa luvatun messiaan. Tätä selitystä lukiessa ainakin minulle nousee mieleen hyvin konkreettinen tulkinta piirittää-verbistä: odottava äiti piirittää sikiötä eli ympäröi ja suojaa tätä turvallisesti joka puolelta, pitää sisällään, kunnes lapsi on valmis syntymään maailmaan ja irtautumaan äidistään.
Suojella, varjella ja turvata
Mutta miten selityksen laatija on päätynyt tällaiseen tulkintaan? Tukeutumalla kirkkoisä Kyprianus Karthagolaiseen, johon selityksen lopussa viitataan, ja ohittamalla Jeremian kirjan tarjoaman asiayhteyden? Ratkaisu on kyllä linjassa sen kanssa, että vuoden 1642 Bibliaan sisältyvissä selityksissä Vanhan testamentin tekstejä tulkitaan usein viittauksiksi Jeesuksen elämään ja tehtävään.
Jos Jeremian kirjan ”waimon pitä miestä pijrittämän” -kohdan tulkitsee tämänsuuntaisesti, esimerkkikatkelma olisi luontevaa yhdistää muihin piirittää-verbin esiintymiin, joissa verbiä on käytetty merkityksessä ’suojella, varjella, turvata’. Esimerkiksi psalmissa 38 luvataan:
Herran Engeli pijrittä heitä jotca händä pelkäwät, ja pelasta heitä. (Ps. 34:8, vuoden 1642 suomennos)
Piirittää-verbi on toisinaan taipunut hyvinkin abstraktiin käyttöön:
meidän Suuri ja Kuuluisa Kuningamme Gustaf 3, joka wäsymätä etsi Isänmaan menestystä ‒ ‒ myös näitä [hankkeita vesijättömaiden kuivaamiseksi ja viljelyskäyttöön ottamiseksi] armolla ja lembeydellä pijrittä
Tämä ote on puheesta, jonka lääninmaanmittari Henrik Holmbom on pitänyt vuonna 1780 Ylivieskan kappalaiselle Jacob Simeliukselle.
Piirittää-artikkeli on määrä julkaista syksyllä 2021. Silloin nähdään, mihin seuraan Jeremian kirjan katkelma lopulta on Vanhan kirjasuomen sanakirjassa asettunut.
Linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjan piirittää-artikkeliin on lisätty 26.11.2021.