”Vaikuttamistyö on kestävyyslaji, jossa ei pärjää yksin”

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Jo nuorena olin varsin innokas opastamaan muita kielenkäytössä. Olin noin 7-vuotias, kun pirkanmaalainen tätini kehotti pesemään käret. Minä pohjoispohjalaisena ryhdyin oikaisemaan, että ne eivät ole käret, kengissä on käret, ne on käjet. 

Ammatinvalinta ei kuitenkaan ollut kovin suoraviivaista. Haaveilin paleontologin urasta ja opiskelin ammattikorkeakoulussa toimintaterapiaa, ennen kuin ystäväni tuuppaamana päädyin lukemaan suomen kielen pääsykokeisiin. Kieli-ihminen minusta tuli viimeistään siinä vaiheessa, kun aloitin ensimmäisen pestini Selkokeskuksessa.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Olen tehnyt pitkään selkokieleen liittyvää työtä Selkokeskuksessa ja muissa Kehitysvammaliiton yksiköissä. Syyskuussa aloitin Kotuksessa, nyt keskityn työssäni hyvään virkakieleen ja selkeään kieleen. Työni on ohjannut katsomaan suomen kieltä ymmärrettävyyden näkökulmasta. Minua kiinnostaa, millaiset piirteet äidinkielessäni voivat olla vaikeita esimerkiksi selkokieltä tarvitsevalle henkilölle ja millaisin kielellisin keinoin ymmärrettävyyttä voi lisätä.

Minua kiinnostaa, millaiset piirteet äidinkielessäni voivat olla vaikeita esimerkiksi selkokieltä tarvitsevalle henkilölle ja millaisin kielellisin keinoin ymmärrettävyyttä voi lisätä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Kotuksen virkakielitiimissä kaikki työtehtäväni liittyvät jollain tavalla kieleen. Vapaa-ajalla ei tarvitse keskittyä pelkkiin virkateksteihin, voin ihmetellä kieltä vaikkapa ratikassa tai jonkin kirjan sivulla.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kielet muuttuvat. Mitä ajattelet tästä?

Seuraan kiinnostuneena. Toivon myös, että pysyn itse avoimena muutoksille. 

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan? 

Vaikuttamistyö on kestävyyslaji, jossa ei pärjää yksin. Ei siis ole kovin vaikuttavaa, että juuri minä puhun selkeän kielen ja selkokielen puolesta, mutta sillä on merkitystä, että myös minä olen mukana yhtenä äänenä. Nyt olen osa Kotusta, jossa tehdään monipuolista, pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä selkeän yleiskielen puolesta. Aiemmin tein vaikuttamistyötä Selkokeskuksessa, joka keskittyy erityisryhmille suunnattuun selkokieleen.

Kun riittävän moni sinnikkäästi tuo eri yhteyksissä esiin kielen merkitystä ja esittää konkreettisia ratkaisuja ymmärrettävyyden parantamiseksi, asiat muuttuvat. Esimerkiksi selkokieli ja sen hyödyt tunnetaan paljon paremmin nyt kuin kymmenen vuotta sitten.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Pidän tärkeänä, että kieli herättää keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Olipa kyse sitten yksittäisistä sanoista, oikeinkirjoituksesta tai englannin vaikutuksesta suomen kieleen. Se, että kieleen liittyvät asiat herättävät tunteita, osoittaa, että kieli ja tavat käyttää kieltä eivät ole ihmisille yhdentekeviä. Kielen ammattilaisten ja tutkijoiden tehtävä on tuoda keskusteluun syvyyttä ja myös niiden ihmisten näkökulmaa, jotka eivät julkisessa kielikeskustelussa itse pääse ääneen.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Lumoudun siitä, miten eri tavoin saman asian voi sanoa. Tähän liittyy myös kauheus. Miksi kirjoittaa ja puhua mutkikkaasti tilanteissa, joissa kaikkien kannalta olisi sujuvampaa, jos kieli olisi selkeää.

Olisin pikkunokkelaa sanailua jossain pikaviestipalvelussa.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

Olisin pikkunokkelaa sanailua jossain pikaviestipalvelussa. Samaan aikaan kepeää ja syvällistä, sujuvaa ja kömpelöä.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Oletan, että autiolla saarella kaikki aikani menisi jonkinlaiseen eloonjäämiskamppailuun, kun yrittäisin hankkia itselleni ruokaa, juomaa ja suojaa. Mutta jos perusasioilta aikaa jäisi, voisin yrittää vihdoin saada luettua Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Antakaa palautetta viranomaisten kielestä ja teksteistä. Jos ette ymmärrä saamaanne päätöstä tai verkkosivulla olevaa ohjetta, kertokaa siitä. Palaute auttaa tekstien kehittämisessä.

---

Toimitus: Sara Ijäs