Ruoka-alan sanastossa on tavallisten yleisnimien lisäksi myös paljon vierasperäisiä sanoja, erisnimen sisältäviä sanoja, tuotemerkkejä, kauppanimiä jne. Esimerkiksi ruokalistojen kirjoittaminen ei siis ole aina yksinkertaista. Milloin käytetään yhdysmerkkiä, milloin isoa kirjainta, milloin mukautettua sanaa, milloin sitaattilainaa?
Ruoka-alan vierassanoista sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisenaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäkielen tai välittäjäkielen mukaisessa asussa, mutta osasta sanoja on käytössä suomen mukautettu muoto:
curry ~ karri
gourmet ~ gurmee
Vaikka ruokalajin nimitys olisi erisnimitaustainen, se kirjoitetaan tavallisesti pienellä alkukirjaimella.
Lounaaksi on tarjolla janssoninkiusausta tai waldorfinsalaattia.
Jos taas on kyse jonkin alueen tai ravintolan erikoisuudesta, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Mannerheimin kalaseljanka
Gascognen kaalikeitto
Ruokalistojen (tai menyiden, menyitten, menuiden, menujen) kirjoittamisessa kannattaa pyrkiä yksinkertaisuuteen ja tyylikkyyteen. Kaiken ei tarvitse näkyä:
vohvelit marja-muscovadokinuskitäytteellä → marja-kinuskitäytteiset vohvelit
sitruunamarinoidut broilerinkoivet → sitruunaiset broilerinkoivet
peltilihapiirakka → lihapiirakka
Lisää ruoka-alan sanojen kirjoittamisesta Kielitoimiston ohjepankissa:
Ruoka-alan sanat: yhdyssanakysymyksiä
Moniosaiset ruokalajien nimitykset ovat yleensä yhdyssanoja, jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Ruokalistan oikeinkirjoituskysymyksiä
Ruokalista on omanlaisensa luettelomainen tekstilaji, joka on merkintätavoiltaan yhtenäinen kokonaisuus.
Ruoka-alan vierassanat
Ruoka-alan vierassanoista sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisinaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäkielen – tai välittäjäkielen – mukaisessa asussa kuten muutkin sitaattilainat.